Hyaloscypha spiralis -kotelosienen näköislaji männyllä

Abstract

Ascomycota- eli kotelosienten kaareen kuuluu suurin osa tieteelle kuvatuista sienilajeista, mutta niiden tuntemus on vähäistä. Erityisesti kaaren suurimman alakaaren (Pezizomycotina) suurimpaan ja monimuotoisimpaan lahkoon (Helotiales) kuuluvista lajeista tiedetään todella vähän. Lahko on monimuotoinen, sisältäen niin saprotrofeja, mykorritsoja, kuin loisiviakin lajeja. Sen lajeja on tavattu maailmanlaajuisesti, kuitenkin diversiteettikeskittymä osuu boraaliselle ja temperaattiselle vyöhykkeelle. Näin monimuotoisen ryhmän parempi tuntemus tarjoaisi paremman pohjan paitsi tarkemmalle taksonomiselle tutkimukselle, niin myös paremmalle ekologiselle ymmärrykselle. Tutkimuksessani tarkastelen aiemmassa tutkimuksessa havaittua mahdollisesti tieteelle uutta lajia tästä lahkosta. Kyseinen mahdollisesti uusi laji muistuttaa ulkoisesti lajia Hyaloscypha spiralis. Tämän näköislajin näytteet löydettiin metsämännyltä (Pinus sylvestris), joten sen työnimeksi annettiin ”Hyaloscypha pini” nom. prov. Tutkimuskysymykseni oli eroavatko männyltä löytyneet näköislajipopulaatiot H. spiralis -lajista geneettisesti siten, että niiden voidaan katsoa edustavan tieteelle aiemmin tuntematonta lajia. Vertailtuani sen DNA-viivakoodia muihin Hyaloscypha-suvun lajeihin ja lähisukulaisiin, havaitsin sen eroavan niistä merkitsevästi. Lajin formaalia kuvausta tieteelle ei kuitenkaan tehdä vielä tämän tutkielman yhteydessä, sillä se tulee tehdä virallisessa tieteellisessä julkaisussa, jotta tieto lajista tavoittaa muun tiedeyhteisön. Tutkimukseni kuitenkin toi lisätietoa eliöryhmän taksonomiasta, ja vahvisti käsitystä, että lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan. Esimerkiksi H. albohyalina ja H. spiralis -näytteiden osalta tulokset eivät vielä tällä aineistolla olleet yksiselitteisiä. Suvun lajeista on geeniaineistoa saatavilla toistaiseksi niukasti, joten uusia näytteitä kaivataan. Niiden keräämisen myötä toivottavasti myös ekologinen ymmärrys Hyaloscypha-suvun lajeista kasvaisi.