Kiinteistöön integroidun aurinkovoimalan kannattavuus – Etelä-Suomessa sijaitsevan aurinkovoimalan kassavirtaperusteinen kannattavuusanalyysi
| dc.contributor | Laskentatoimi ja rahoitus | - |
| dc.contributor.author | Vaaranen, Ilkka | |
| dc.contributor.department | fi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Laskentatoimi ja rahoitus|en=Accounting and Finance| | |
| dc.date.accessioned | 2017-05-15T12:40:01Z | |
| dc.date.available | 2017-05-15T12:40:01Z | |
| dc.date.issued | 2017-05-15 | |
| dc.description.abstract | Aurinkovoimasta on tullut paneelien valmistuskustannusten laskun myötä globaalisti yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian tuotantomuodoista. Suomessa aurinkovoimaa on yleisesti pidetty kannattamattomana epävakaista sääolosuhteista ja pimeistä talvista johtuen, vaikka todellisuudessa Etelä-Suomen vuosittainen aurinkosäteilyn määrä vastaa Pohjois-Saksan tasoa. Huolimatta sähkön markkinahinnan alhaisesta tasosta ja hallituksen vuonna 2016 leikkaamasta investointituesta suomalaiset yritykset ovat kuitenkin alkaneet investoimaan kasvavassa määrin myös kaupallisen kokoluokan aurinkovoimaloihin. Erityisesti tasaisesti sähköä kuluttavien teollisuuskiinteistöjen, kuten ruokakauppojen, katoille asennetuista aurinkovoimalainvestoinneista on uutisoitu paljon viimeaikoina. Tässä tutkielmassa analysoitiin Etelä-Suomessa sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön integroidun aurinkovoimalan kannattavuutta vuoden 2017 markkinaolosuhteissa. Aurinkovoimalan tuottamalle sähkölle laskettiin vähimmäismyyntihinta, jota verrattiin tilastokeskuksen julkaisemiin eri teollisuuskuluttajaluokkien maksamiin vuoden 2016 sähkön keskihintoihin. Lisäksi tutkielmassa laskettiin aurinkosähkön tasapainotettu energian tuotantokustannus (LCOE). Kannattavuuden määrittämiseen käytettiin vapaan kassavirran ja nettonykyarvon menetelmiä, koska yhdistettynä ne huomioivat rahan aika-arvon ja kaikki tarkasteluperiodina tuotetut kassavirrat. Kannattavuusanalyysiä varten määritettiin perusskenaario, jonka muuttuja-arvot saatiin teoriaa ja empiriaa yhdistämällä. Tutkielman empiria saatiin haastattelemalla kahta aurinkovoimalahankkeiden parissa työskentelevää asiantuntijaa. Perusskenaariolle tehtiin myös herkkyysanalyysi, jonka avulla yksittäisten muuttujien vaikutusta voimalan kannattavuuteen voitiin analysoida. Perusskenaarion oletuksilla kiinteistöön integroitu aurinkovoimala oli nettonykyarvoltaan kannattava investointi pienteollisuuskuluttajalle, kun vertailukohteena käytettiin vuonna 2016 maksettua verkkosähkön keskihintaa. Aurinkosähkö oli kannattava sijoitus, vaikka verkkosähkön hinnalle ei kohdistettu mitään nousuodotuksia voimalan koko 30 vuoden pitoajalle. Merkittävimmät aurinkovoimalan kannattavuuteen vaikuttavat yksittäiset tekijät olivat yrityksen pääoman kustannuksen mukaan määritettävä laskentakorko ja oletus kuluttajasähkön hinnan kehityksestä tulevaisuudessa. | - |
| dc.description.notification | siirretty Doriasta | |
| dc.format.content | abstractOnly | |
| dc.identifier.olddbid | 151337 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/135018 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/8101 | |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.publisher | fi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku. Turku School of Economics| | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/135018 | |
| dc.title | Kiinteistöön integroidun aurinkovoimalan kannattavuus – Etelä-Suomessa sijaitsevan aurinkovoimalan kassavirtaperusteinen kannattavuusanalyysi | - |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |