Vaikuttaako englanti suomeksi rakastamiseen? : Vertaileva tutkimus rakastaa-verbistä ja sen objekteista käännetyssä ja ei-käännetyssä suomenkielisessä kirjallisuudessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän, vaikuttaako englanti lähdekielenä suomenkielisten käännösten rakastaa-verbin käyttöön. Vertailen englannista käännettyä suomea ei-käännettyyn suomeen. Selvitän, onko rakastaa-verbin ja sen objektin frekvensseissä eroja käännetyssä ja ei-käännetyssä suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tämän lisäksi tarkastelen objektien elollisuutta. Yksi hypoteeseistani on, että ei-käännetyssä suomenkielisessä kirjallisuudessa rakastaa-verbi saa ihmis- tai elollistarkoitteisen objektin todennäköisemmin kuin suomenkielisessä käännöskirjallisuudessa.

Aineistonani käytän Käännössuomen korpusta, johon kuuluu kaksi osakorpusta: käännössuomi, joka koostuu käännetystä suomenkielisestä kirjallisuudesta, sekä alkusuomi, joka koostuu ilman käännösprosessia tuotetusta suomenkielisestä kirjallisuudesta. Vertailen rakastaa-verbin ja sen objektin esiintyvyyttä näissä aineistoissa. Suhteutettuna aineistojen laajuuteen, rakastaa-verbejä ja sen objekteja löytyy käännössuomesta yli puolet enemmän kuin alkusuomesta.

Seuraavaksi tarkastelen aineistossa esiintyneiden objektien elollisuutta. Luokittelen objektit elollisuushierarkian mukaisesti kolmeen pääkategoriaan: ihmis-, elollis- ja elotontarkoitteisiin. Hypoteesini vastaisesti objektikategorioissa ei ole käännössuomen ja alkusuomen aineistojen välillä muuta merkittävää eroa kuin se, että kaikkia kategorioita esiintyy enemmän käännössuomessa.

Tulokset olivat samankaltaisia kuin aiemmassa tutkimuksessa havaitut käännösuniversaalit. Rakastaa-verbin ja sen objektin yliedustuminen käännössuomessa on epätyypillinen frekvenssi ja johtuu luultavasti lähdekielen vaikutuksesta. Käännössuomen konventionaalistuminen taas voi mahdollisesti olla syy sille, ettei objektien elollisuudessa ollut merkittäviä eroja käännössuomen ja alkusuomen välillä.