Ympäristöä vaaliva vai tuhoava ihminen? : Metsän merkitys ja modernin teknologian ongelma George Perkins Marshin Man and Nature -teoksessa (1864)

Abstract

Tarkastelen Pro-gradu -tutkielmassani George Perkins Marshin (1801–1882) Man and Nature (1864) -teoksessa esittämiä ympäristöllisiä näkemyksiä suhteessa 1800-luvun materiaalisiin ja mentaalisiin aikalaiskonteksteihin. Tutkielmani tarkoitus on avata ympäristöhistorian näkökulmasta Marshin luontokeskeistä ajattelutapaa sekä hahmottaa laajemmin Marshin näkemysten taustoja aatehistoriallisella kentällä. Marshin luontokäsitys muodostuu aikalaisittain poikkeuksellisesta kokonaisuudesta. Marsh oli korkeasti oppinut liikemies, akateemikko ja poliitikko, ja hänen ympäristölliset näkemyksensä perustuvat tiedealojen rajat ylittävään, maantieteellisesti ja ajallisesti laajaan aineistoon. Lähestymistapani on materiaalis-mentaalinen, eli huomioin materiaalisen ympäristön toimijuuden sekä yhdysvaltalaisten ympäristöön liittyvien mentaalisten ja aatteellisten merkitysten vuorovaikutuksia. Lisäksi pohdin ihmisen ja teknologian suhdetta Martin Heideggerin (1889–1976) teknis-taloudellisen kritiikin teorian kautta. Tutkimusotteeni on hermeneuttinen, eli pyrin syventämään ymmärrystä käymällä monipuolista dialogia tutkittavan tekstin kanssa. Tutkielmani jakautuu temaattisesti kolmeen lukuun. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen ympäristöhistorian näkökulmasta luonnonresurssien käyttöön liittyviä ilmiöitä. Toisessa luvussa käsittelen aatehistorian kannalta olennaisia suuntauksia suhteessa Marshin luontokäsitykseen. Kolmannessa luvussa pohdin Marshin näkemysten filosofista ulottuvuutta talous-teknologisen kritiikin teorian kautta. Tutkielmani osoittaa, että Marshin luontoon ja metsiinkohdistuvissa näkemyksissä yhdistyvät konservatiiviset sekä edistykselliset arvot. Luontosuhteen dikotomisuus osoittautuu nykypäivän ilmiöksi, eikä vastaavaa jakoisuutta vallinnut ainakaan yhtä vahvasti 1800-luvun puolivälissä. Ratkaisuna määrittelyn ongelmaan olen lähestynyt aihetta teknologiskriittisen teorian kautta, jonka mukaan teknologian vallitsevuus ajattelussa on johtanut ihmis-luonto ja ihmis-teknologia -suhteiden vääristymiseen. Teknologiaa tulisi hyödyntää vain tarvittavissa määrin, sille tulisi osata sanoa sekä kyllä että ei. Marshin huomioissa yhdistyy teknologisen edistyksellisyyden ihannointi sekä luonnonsuojelun ja ennallistamisen tarve. Marshin näkemykset ja motiivit osoittavat hänen olleen myös ympäristönlukutaitoinen henkilö, sillä hän pyrki ympäristöä havainnoiden ja tulkiten parantamaan ympäristön tilaa sekä edistämään muidenkin kiinnostusta ympäristön tarkkailua kohtaan. Johtopäätelmäni osoittavat Marshin olevan merkittävä henkilö ympäristöhistoriallisessa kontekstissa sekä 1800-luvun puolivälin yhdysvaltalaisen ympäristöasenteiden kartoittamisessa.