Minäpystyvyys koulupoissaolojen tutkimuskentällä – integratiivinen katsaus

dc.contributor.authorKellokoski, Jenni
dc.contributor.authorAlanko, Katarina
dc.contributor.organizationfi=oppimisanalytiikan tutkimusinstituutti|en=Turku Research Institute for Learning Analytics|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.73636593326
dc.converis.publication-id478068607
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/478068607
dc.date.accessioned2025-08-28T01:42:30Z
dc.date.available2025-08-28T01:42:30Z
dc.description.abstract<p>Kouluakäymättömyys on kasvava ja monisyinen ongelma. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan yksilön uskoa omiin kykyihinsä tai mahdollisuuksiinsa onnistua käsillä olevassa tehtävässä. Minäpystyvyyttä on tutkittu monissa yhteyksissä, mutta kouluakäymättömyyden yhteydessä niukasti. On kuitenkin indikaatioita siitä, että kouluakäymättömien oppilaiden minäpystyvyys oli heikompi kuin koulussa läsnä olevien oppilaiden, ja kouluakäymättömyyden interventiossa oli huomattu minäpystyvyyden nousevan intervention aikana. Tämän katsauksen tarkoituksena oli koota vertaisarvioitu tutkimustieto minäpystyvyyden tutkimuksesta kouluakäymättömyyden tutkimuskentällä 2000-luvulla (2000-2022). Tutkimusaineisto kerättiin APA PsycINFO, ERIC, Teacher Reference Center, Academic Search Premiere, Education Research Complete ja Medline –tietokannoista. Kymmenen artikkelia valikoitui tähän integratiiviseen katsaukseen, neljä poikkileikkaus-, ja kuusi interventiotutkimusta, joissa interventio kohdistui kouluakäymättömyyteen. Kouluakäymättömien lasten minäpystyvyys oli heikompi verrattuna kouluakäyviin lapsiin. Kaikissa interventiotutkimuksissa koulupoissaolot vähenivät, sekä lasten ja heidän vanhempiensa minäpystyvyys vahvistui annetun hoidon myötä. Vanhempien minäpystyvyys lapsen kieltäytyessä koulusta oli matalampi verrattuna kouluakäyvien lasten vanhempien minäpystyvyyteen. Tulokset antavat viitteitä siitä, että minäpystyvyys on yhtenä osatekijänä kouluakäymättömyyden monimuotoisessa ilmiössä, ja sen vaikutuksista kouluakäymättömyyteen on perusteltua tehdä lisätutkimusta.</p>
dc.format.pagerange203
dc.format.pagerange224
dc.identifier.eissn2670-322X
dc.identifier.jour-issn0355-1067
dc.identifier.olddbid207933
dc.identifier.oldhandle10024/190960
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/57358
dc.identifier.urlhttps://doi.org/10.62443/psykologia.v59i3.142921
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025082787824
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorAlanko, Katarina
dc.okm.discipline515 Psychologyen_GB
dc.okm.discipline516 Educational sciencesen_GB
dc.okm.discipline515 Psykologiafi_FI
dc.okm.discipline516 Kasvatustieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA2 Scientific Article
dc.publisherSuomen Psykologinen Seura
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.relation.doi10.62443/psykologia.v59i3.142921
dc.relation.ispartofjournalPsykologia
dc.relation.issue3
dc.relation.volume59
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/190960
dc.titleMinäpystyvyys koulupoissaolojen tutkimuskentällä – integratiivinen katsaus
dc.year.issued2024

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
kellokoski_alanko_2024_.pdf
Size:
7.05 MB
Format:
Adobe Portable Document Format