Muistisairaiden henkilöiden puheterapia Suomessa: ohjautuminen, arviointi, kuntoutus ja asenteet

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteina oli selvittää muistisairaiden henkilöiden ohjautumista puheterapiaan ja muistisairaiden henkilöiden puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen sisältöjä Suomessa. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin puheterapeuttien asenteita muistisairaita henkilöitä kohtaan Suomessa.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena REDCap (Research Electronic Data Capture) - järjestelmässä. Tutkimusaineisto kerättiin 5.–31.3.2025. Kyselyyn vastasi yhteensä 102 puheterapeuttia, joista 20 työskenteli muistisairaiden henkilöiden ja 82 ainoastaan muiden asiakasryhmien kanssa. Näiden kahden ryhmän käsityksiä muistisairaiden henkilöiden puheterapiaan ohjautumisesta selvitettiin tarkastelemalla vastausten frekvenssejä ja prosenttiosuuksia sekä käsitysten eroavaisuuksia 𝑥 2-testillä. Muistisairaiden henkilöiden kanssa työskentelevien puheterapeuttien käsityksiä puheterapeuttisen arvioinnin ja kuntoutuksen sisällöistä selvitettiin kvantitatiivisesti tarkastelemalla vastausten frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Avoimet vastaukset analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä teemoittelua. Koko tutkimusjoukon asenteita muistisairaita henkilöitä kohtaan selvitettiin The Dementia Attitudes Scale- kyselyn avulla. Kahta tutkittavaa ryhmää vertailtiin ttestillä.

Puheterapeuteista suurin osa ei tiennyt ohjautuvatko tai oli siinä käsityksessä, että muistisairaat henkilöt eivät ohjautuneet puheterapiaan. Niiden puheterapeuttien, joiden mukaan muistisairaat henkilöt ohjautuivat puheterapiaan, yleisin puheterapiaan ohjaava taho oli erikoislääkäri. Muistisairaiden henkilöiden puheterapeuttiseen arviointiin sisältyi muistisairaiden henkilöiden kanssa työskentelevien puheterapeuttien käsitysten mukaan lähes aina asiakkaan haastattelua, havainnointia, testimuotoista arviointia ja asiakkaan lähitoimijoiden haastattelua. Muistisairaiden henkilöiden kuntoutuksessa kaikki muistisairaiden henkilöiden kanssa työskentelevät puheterapeutit raportoivat käyttävänsä kuntoutusmuotona epäsuoraa terapiaa ja lähes kaikki suoraa terapiaa. DAS-mittarin vastausten perusteella muistisairaiden henkilöiden kanssa työskentelevät puheterapeutit suhtautuivat muistisairaita henkilöitä kohtaan positiivisemmin kuin ainoastaan muiden asiakasryhmien kanssa työskentelevät puheterapeutit.

Tulosten perusteella muistisairaiden henkilöiden ohjautuminen puheterapiaan on puheterapeuteille melko epäselvää, sillä harvat puheterapeutit työskentelevät muistisairaiden henkilöiden kanssa. Resursseja ja tietoutta muistisairaiden henkilöiden kuntoutuksesta, kuten puheterapiasta, voisi olla tarpeen lisätä tulevaisuudessa, jotta muistisairaiden henkilöiden määrän kasvaessa muistisairaat henkilöt kykenisivät ylläpitämään toimintakykyään mahdollisimman pitkään.