Uskontokasvatuksesta katsomuskasvatukseen : Varhaiskasvatuksen opettajien koulutus, ammatillinen kasvu ja sen tukeminen

dc.contributor.authorKoski, Piia
dc.contributor.authorRautanen, Minna
dc.contributor.departmentfi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Rauma)|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2025-11-17T22:30:19Z
dc.date.available2025-11-17T22:30:19Z
dc.date.issued2025-11-12
dc.description.abstractYhteiskunta monimuotoistuu maahanmuuton myötä, mikä heijastuu myös varhaiskasvatukseen. Pohjoismaiden historia on sidoksissa evankelisluterilaiseen kirkkoon ja se vaikuttaa sekä uskonnollisiin että poliittisiin käsityksiin Suomessa. Varhaiskasvatuksen uskontokasvatus muuttui vuoden 2015 varhaiskasvatuslain uudistuksessa katsomuskasvatukseksi. Varhaiskasvatukseen sisältyy katsomuskatsomusta, jolla tarkoitetaan uskontoihin ja muihin katsomuksiin liittyvää kasvatusta. Katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä keskenään ja opetus on arvopohjaltaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät myös opettajankoulutusjärjestelmän kehittämistä. Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmat ovat tutkimusperustaisia ja tavoitteena on kouluttaa tutkimusorientoituneita, autonomisia ja reflektoivia opettajia, jotka ovat halukkaita kehittämään opetustaan. Yksi opettajankoulutuksen keskeisistä tehtävistä on valmistaa opettajia kohtaamaan yhteiskunnan kasvavaa monimuotoisuutta. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että asiakirjaohjauksen tulisi antaa enemmän konkreettisia ohjeita varhaiskasvatuksen opettajille käytännön työn toteuttamiseen. Tukeakseen moninaisten lasten identiteetin kehittymistä ja edistääkseen koulutuksellista tasa-arvoa, opettajien on kyettävä tunnistamaan ja kunnioittamaan uskonnollisia identiteettejä sekä oltava tietoisia oman ajattelun ideologisista, kulttuurisista ja katsomuksellisista juurista. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen artikkelien pääpaino rajattiin vertaisarvioituihin, mikä saattoi rajata pois joitakin näkökulmia. Nykytilannetta kuvaamaan on käytetty muutamia muita lähteitä, jotka ovat hankkeita ja selvityksiä. Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen vahvuutena voidaan nähdä mahdollisuus mukauttaa tutkimuksien hakuprosessia aineistolähtöisesti.
dc.format.extent24
dc.identifier.olddbid211439
dc.identifier.oldhandle10024/194459
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/935
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251117108407
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/194459
dc.subjectKatsomus, katsomuskasvatus, uskontokasvatus, opettajankoulutus, varhaiskasvatus
dc.titleUskontokasvatuksesta katsomuskasvatukseen : Varhaiskasvatuksen opettajien koulutus, ammatillinen kasvu ja sen tukeminen
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
kandidaatintutkielma_Koski_Rautanen_10.11.2025.pdf
Size:
373.51 KB
Format:
Adobe Portable Document Format