Halogenoinnin vaikutukset tiofeenin fotodissosiaatiossa

dc.contributor.authorMantila, Teemu
dc.contributor.departmentfi=Fysiikan ja tähtitieteen laitos|en=Department of Physics and Astronomy|-
dc.contributor.facultyfi=Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta|en=Faculty of Science and Engineering|-
dc.contributor.studysubjectfi=Materiaalitiede|en=Materials Science|-
dc.date.accessioned2018-04-10T10:16:31Z
dc.date.available2018-04-10T10:16:31Z
dc.date.issued2018-04-10
dc.description.abstractMassaspektrometria on analyysimenetelmä, jossa tutkittava kemiallinen näyte ionisoidaan, ja muodostuneet ionit erotellaan toisistaan niiden massa-varaus-suhteen mukaan. Erottelu tapahtuu käyttäen hyväksi sähkö- tai magneettikenttiä tai niiden erilaisia yhdistelmiä. Ionisoinnin seurauksena tutkittavan näytemolekyylin sidokset voivat hajota, ja tämän hajoamisen seurauksena muodostuneet fragmentti-ionit havaitaan massaspektrissä. Tuloksena saadussa massaspektrissä havaitut fragmenttiionit sekä niiden lukumäärä antavat tietoa tutkittavan näytemolekyylin hajoamisen dynamiikasta ja kemiallisista sidoksista. Tässä Pro Gradu-tutkielmassa tutustuttiin massaspektrometriaan sekä tutkittiin tiofeenia, 3- bromitiofeenia sekä tetrabromitiofeenia massaspektrometrian avulla. Tiofeeni on aromaattinen heterosyklinen yhdiste, jonka heteroatomina on rikki, ja jonka ominaisuudet muistuttavat bentseeniä. 3-bromitiofeenissa tiofeeni-renkaaseen kolmanteen hiileen kiinnittynyt vety on korvautunut bromi-atomilla. Tetrabromitiofeenissä kaikki vedyt ovat korvautuneet bromi-atomeilla. Tutkimuksen päämääränä oli muodostaa kustakin näytteestä massaspektri ja näiden avulla vertailla bromi-substituenttien vaikutusta tiofeeni-renkaan hajoamisprosesseihin. Massaspektri mitattiin käyttäen Wiley-McLaren-tyyppistä lentoaikaspektrometria. Spektrit mitattiin käyttäen ionisointiin ultraviolettisäteilyä, joka saatiin kaasupurkauslampusta. Kaasupurkauslampussa käytettiin kaasuna sekä heliumia että argonia. Näin saatiin spektrit kahdella eri ionisoimisenergialla. Tuloksina saaduista massaspektreistä havaittiin, että tiofeeni-molekyylin hiili-hiilisidokset hajosivat spektriä mitattaessa. 3-bromitiofeenin kohdalla bromi irtosi tiofeeni-renkaasta hyvin helposti, jonka lisäksi havaittiin myös hiili-hiili-sidosten hajoamisia. Tetrabromitiofeenin kohdalla sidokset, jotka katkesivat olivat pääasiassa hiili-bromi-sidoksia. Näin kokeen johtopäätöksenä saatiin, että vedyn korvaaminen tiofeeni-renkaan hiilisssä vakauttaa itse rengasrakennetta.-
dc.format.contentabstractOnly-
dc.identifier.olddbid161511
dc.identifier.oldhandle10024/144793
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/5235
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/144793
dc.titleHalogenoinnin vaikutukset tiofeenin fotodissosiaatiossa-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|-

Tiedostot