Kriittinen diskurssianalyysi Orbánin Unkarista perussuomalaisten kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen täysistuntopuheenvuoroissa vuosina 2016–2026

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen perussuomalaisten kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen Viktor Orbánin Unkaria käsitteleviä täysistuntopuheenvuoroja vuosina 2016–2026. Perussuomalaiset on yksi Suomen suurimmista puolueista, joten on mielekästä tarkastella, miten se on puhunut ideologisesti kanssaan samankaltaisesta Orbánin Fidesz-puolueen luomasta järjestelmästä, jota kuvailtiin muun muassa illiberaaliksi demokratiaksi ja vaaliautokratiaksi. Tutkimuskysymyksinä ovat, miten perussuomalaiset on puhunut Unkarista ja missä konteksteissa, sekä mitä päämääriä Unkarista puhuminen on palvellut. Kolmas tutkimuskysymys on tärkein, ja vastaan siihen kahden ensimmäisen avulla. Tutkielman alkuperäisaineisto on Orbánin valtaannoususta vuonna 2010 lähtien pidetyt eduskunnan ja Euroopan parlamentin täysistuntopuheenvuorot, joissa perussuomalaiset poliitikot ovat viitanneet merkityksellisellä tavalla Orbánin hallintoon. Ensimmäinen tällainen puheenvuoro pidettiin vuonna 2016, jolloin Euroopassa elettiin pakolaiskriisiä. Muita keskustelunaiheita puheenvuoroissa olivat EU:n elpymisväline, Unkarin oikeusvaltiotilanne, Ukrainan sota ja Suomen Nato -jäsenyys. Menetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysiä, joka sopii sen tarkasteluun, miten perussuomalaiset on käyttänyt Unkaria puheenvuoroissaan. Tutkimustuloksena on, että perussuomalaiset on käyttänyt Unkaria tilannesidonnaisesti rakentaessaan itsestään kuvaa erityisesti Suomen, mutta myös Euroopan ja eurooppalaisuuden puolustajana. Ennen Ukrainan sotaa Unkaria käytettiin enimmäkseen positiivisena osana konservatiivista ja autonomiaa korostavaa isänmaiden Eurooppa -diskurssia, jonka puitteissa perussuomalaiset kävi hegemoniakamppailua eurooppalaisten arvojen merkityksestä ja rakensi identiteettiä itsestään Suomen puolustajana. Sodan alun jälkeen paikoin tärkeämmäksi nousi Ukrainan sota -kohtainen turvallisuusdiskurssi, jossa perussuomalaiset asemoi itsensä olemassa olevaan hegemoniaan Venäjää vastaan pudottamalla venäjämielisen Unkarin isänmaiden Euroopasta. Näin perussuomalaiset identifioitui jälleen Suomen puolustajaksi. Unkaria positiivisena esimerkkinä käyttävä Isänmaiden Eurooppa -diskurssi jatkui kuitenkin, mutta Unkarista puhuttiin varovaisemmin. Tutkielman lähtökohta oli se, että perussuomalaisten todellisista Unkarin autoritarismia koskevista ajatuksista ei voida julkisen poliittisen puheen perusteella tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.