Suomalaisten uskomustarinoiden yliluonnolliset olennot ja niiden nimityksien alkuperä

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkoitus on tutkia suomalaisten yliluonnollisia olentoja ja niiden nimitysten alkuperää. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Mihin yliluonnollisiin olentoihin Suomen kansa uskoi muinaisuskon ja vanhimman kansanuskon aikaan? Millaisia nämä olennot olivat kansan uskomuksissa ja uskomustarinoissa? Ja mikä on näiden olentojen nimityksien etymologia? Tutkimukseni sijoittuu muinais- ja kansanuskon ja etymologisen tutkimuksen rajalle.

Olen kerännyt suomalaisten yliluonnollisten olentojen nimitykset Lauri Simonsuuren kokoomateoksesta Myytillisiä tarinoita. Teos sisältää melkein 900 uskomustarinaa. Uskomustarinoiden, muinais- ja kansanuskon teoreettisten lähteiden, etymologisten sanakirjojen ja muiden lähteiden perusteella olen laatinut kuvaukset jokaisesta olennosta. Kerron näissä kuvauksissa uskomuksista, jotka liittyvät olentoon, nimitysten alkuperästä ja pohdin olentojen ja joidenkin nimitysten alkuperää ja kulttuurikerrostumaa, johon olento kuuluu. Olen sijoittanut kaikki nämä tiedot tiivistettyinä taulukkoon (liite 1). Taulukon perusteella olen laskenut eri kriteerien kannalta olentojen ja nimitysten määrän.

Tutkimukseni tulos on yhtenäinen kuva suomalaisten uskomustarinoiden yliluonnollisista olennoista ja niiden nimityksien alkuperästä. Nimityksiä on yli kaksinkertainen määrä olentoihin verrattuna. Kaikista olennoista haltijoita on eniten. Haltijoilla, kummittelevilla olennoilla, jättiläisillä, maahisilla ja paholaisella on eniten nimityksiä. Kaikista nimityksistä yhdyssanoja on eniten. Jakamattomia sanoja, johdoksia ja sanaliittoja on myös aika paljon. Nimityksiä, jotka sisältävät vierasperäisen elementin, on vähemmän kuin omaperäisiä nimityksiä, ja täysin vierasperäisiä nimityksiä on vähän. Vierasperäisten nimitysten joukossa on eniten lainoja ruotsista. Suurin osa yliluonnollisten olentojen nimityksistä syntyi myöhäiskantasuomalaisena aikana tai sen jälkeen. Eniten olentoja liittyy maanviljelyskulttuurin aikaan. Olentojen joukossa on paljon kansainvälisiä olentoja.

Joidenkin nimityksien alkuperä on tuntematon tai kiistanalainen, mikä luo mahdollisuuksia jatkaa aiheen tutkimista. Tämän lisäksi on mahdollista tutkia naapuri- ja sukukansojen yliluonnollisia olentoja ja niiden nimityksiä ja vertailla tuloksia tutkimukseni tuloksiin. Tällainen vertailu voi esimerkiksi paljastaa joitakin käännöslainoja.