Nykysuomen ihmisviitteiset nominijohdokset
| dc.contributor | Kieli- ja käännöstieteiden laitos, Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, kieliasiantuntijan opintopolku | - |
| dc.contributor.author | Moilanen, Heli | |
| dc.contributor.department | fi=Kieli- ja käännöstieteiden laitos|en=School of Languages and Translation Studies| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus/suomen kieli|en=Finnish and Finno-Ugric Languages/Finnish Language| | |
| dc.date.accessioned | 2017-08-07T13:00:06Z | |
| dc.date.available | 2017-08-07T13:00:06Z | |
| dc.date.issued | 2017-08-07 | |
| dc.description.abstract | Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani nykysuomeen asti säilyneitä kirjasuomessa esiintyviä ihmisviitteisiä nominijohdoksia. Tutkin sitä, millä johtimilla ihmisviitteisiä nominijohdoksia on muodostettu kirjasuomen historian saatossa sekä sitä, millaisia johdokset ovat olleet. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Tuomo Tuomen koostamasta Suomen kielen käänteissanakirjasta (1980). Olen selvittänyt kunkin johdoksen etymologian sekä kirjakielisen ensiesiintymän. Johdokset, joiden ensiesiintymät sijoittuvat vanhan kirjasuomen tai varhaisnykysuomen aikaan, olen iännyt vuosisadan tarkkuudella (1500–1700-luvut). Nuorimmat sanat olen iännyt pidemmän ajanjakson käsittävään uuden kirjasuomen aikaan (1800–1960-luvut). Olen jakanut johdokset niissä esiintyvien johdinten perusteella johdostyyppeihin ja olen tutkinut kutakin johdostyyppiä kokonaisuutena. Lisäksi olen tarkastellut aineistoa diakronisesti; olen selvittänyt, millaisia muutoksia ihmisviitteisissä nominijohdoksissa havaitaan suomen kirjallisten vuosisatojen saatossa. Aineistoni käsittää 436 lekseemiä ja 22 eri johdostyyppiä. Kirjasuomen alkuaikoina (1540-luvulta 1600-luvun taitteeseen asti) ihmisviitteisissä nominijohdoksissa tavataan yhteensä 8 eri johdostyypin edustajia, joista kuitenkin vain 3 näyttäytyy produktiivisena. Kirjasuomen kehityksen myötä ihmisviitteisiä nomineita on muodostettu lukuisilla eri johtimilla siten, että 1960-luvulle tultaessa käytössä on ollut 22 eri johdinta. Kirjasuomen sanastossa on tapahtunut määrän lisäksi huomattava laadullinen muutos deskriptiivisten nominijohdosten lisääntyessä 1700-luvun lopulta lähtien. Substantiiveja ja erityisesti deskriptiivistä sanastoa koskevan johto-opillisen tutkimuksen haasteina näyttäytyvät muun muassa käsitteiden epätarkkuus sekä yleisesti hyväksyttyjen työkalujen puute. | - |
| dc.description.notification | Siirretty Doriasta | |
| dc.format.content | abstractOnly | |
| dc.identifier.olddbid | 159917 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/143399 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/9503 | |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/143399 | |
| dc.title | Nykysuomen ihmisviitteiset nominijohdokset | - |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |