Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lukemisvaikeudet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lukemisvaikeuksia. Tutkimuksen avulla halutaan syventää tietämystä lukiolaisten lukemisvaikeuksista sekä saada tietoa myGaze® silmänseurantalaitteen käyttömahdollisuuksista lukemisvaikeuksien tunnistamisen ja arvioinnin välineenä lukiossa. Tutkimukseen osallistui viisitoista lukion ensimmäisen vuoden opiskelijaa eräästä eteläsuomalaisesta lukiosta. Jokainen tutkimukseen osallistunut lukiolainen koki, että heillä on jonkinasteisia lukemisvaikeuksia. Tutkimusaineisto koostuu lukemiseen liittyvästä kyselylomakkeesta, myGaze® silmänseurantalaitteella kerätystä, lukuvirheisiin keskittyvästä aineistosta sekä myGaze® silmänseurantalaitteen hyödyllisyyteen liittyvästä haastattelusta. Taustatietoina tutkimuksessa hyödynnetään lukiolaisten Hiljaisen lukemisen -testin tuloksia sekä tietoa lukivaikeudesta. Lukion oma erityisopettaja keräsi aineistot syys- ja kevätlukukauden 2019–2020 aikana. Kysely- ja haastatteluaineistot analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Lukuvirheitä analysoitiin puolestaan hyödyntämällä Ahvenaisen ja Holopaisen (2014, 86) esittelemää luetteloa lukemisen tyyppivirheistä, joka perustuu Ruoppilan, Römanin ja Västin (1969) laatimaan luokitteluun. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että lukiolaisten lukemisvaikeudet voivat ilmetä monilla eri tavoilla, mutta useimmiten ne ilmenevät lukemisen hitautena. Tätä väitettä vahvistaa niin lukiolaisten oma näkemys omista lukemisvaikeuksistaan kuin heidän tekninen lukusuorituksensakin. Tämän lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että osalla lukiolaisista lukemisvaikeudet voivat olla hyvin kokonaisvaltaisia, kun taas osalla lukemisvaikeudet voivat olla hyvin lieviä. Tutkimustulokset lisäävät myös tietoutta vaihtoehtoisista tavoista tunnistaa ja arvioida lukiolaisten lukemisvaikeuksia. Tutkimustulosten mukaan jokainen lukiolaisista kokee myGaze® silmänseurantalaitteella kerättyjen tietojen havainnollistavan heille, mitä heidän lukemisprosessinsa aikana todellisuudessa tapahtuu. Tämän lisäksi tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että luultavasti ne lukiolaiset, joilla ei ole aiemmin todettu lukivaikeutta, hyötyvät enemmän silmänseurantalaitteella kerätyistä tiedoista kuin ne lukiolaiset, joilla on aiemmin peruskoulussa todettu lukivaikeus. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että silmänseurantalaitteiden potentiaalia lukemisvaikeuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa ei kannata aliarvioida. Lukiolaisten lukemisvaikeudet ilmenevät monilla eri tavoilla, jolloin myös niiden tunnistamiseen ja arviointiin tarvitaan monipuolisia keinoja ja välineitä.