"Jos me olemme äärioikeassa, niin sitten vihervasemmisto on ääriväärässä." : Ekstremismi affektiivisen polarisaation pohjana eduskunnan täysistunnoissa

Abstract

Kansanedustajilla on suuri vastuu siitä, millaiseksi julkinen keskustelu muotoutuu ja millaiseen sävyyn sitä käydään. Kärjistyneet puhetavat mahdollistavat negatiivisten tunteiden syntymisen vastapuolesta, mikä voi aiheuttaa affektiivista polarisaatiota. Tässä opinnäytetyössä tutkin, millaista on arvoliberaalien eli vasemmistoliiton ja vihreiden sekä arvokonservatiivien eli kokoomuksen ja perussuomalaisten käymä keskustelu ekstremismiin liittyen, ja onko kansanedustajien käyttämä retoriikka affektiiviseen polarisaatioon viittaavaa. Käytän terrorismista, ääriliikkeistä, katujengeistä ja radikalisoitumisesta kattotermiä ekstremismi. Nämä ovat tunnetasolla latautuneita teemoja ja toimivat tässä tutkielmassa pohjana tarkasteltavalle keskustelulle. Tutkielman aineistona toimii eduskunnan täysistuntojen puheenvuorot ajalta 11.4.2023 – 24.10.2024. Teoreettinen viitekehys muodostuu affektiivisen polarisaation, populismin, ääriliikkeiden ja terrorismin tutkimuksen ympärille. Teemoittelun avulla muodostin arvoliberaaliblokin puheenvuoroista oikeudenmukaisuusdiskurssin ja äärioikeistodiskurssin sekä arvokonservatiiviblokin puheenvuoroista maahanmuutto- ja turvallisuusdiskurssin sekä äärivasemmistodiskurssin. Tutkimustulosten perusteella arvoliberaaliblokin diskurssit keskittyvät oikeudenmukaisuuteen, inhimillisyyteen, ekstremismin juurisyihin sekä äärioikeiston uhkaan. Puheenvuoroissa korostuu logos eli loogisuus retorisena keinona. Arvokonservatiiviblokin puheenvuoroissa ekstremismiin liittyvät teemat sidotaan maahanmuuttoon ja turvallisuuteen sekä äärivasemmiston uhkaan. Keinoina käytetään erityisesti tunteisiin vetoamista ja liioittelua. Sekä arvoliberaalien että arvokonservatiivien puheenvuoroissa esiintyy affektiivista polarisaatiota. Tätä ovat ilmaukset, joissa syytellään, vähätellään ja pilkataan vastapuolta sekä käytetään halventavaa kieltä.