”Iloitaan nyt edes siitä, että lopulta ollaan yhdessä” : Muutos- ja kotiseutukokemukset Loimaan kuntaliitoskeskusteluissa 1990–1992 & 2001–2005

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee Loimaan kaupungin ja kunnan kuntaliitosta edeltänyttä keskustelua paikallislehti Loimaan Lehdessä vuosina 1990–1992 ja 2001–2005. Loimaiden välit tunnettiin riitaisina alueen ulkopuolellakin ja lähtökohdat liitokselle olivat haasteelliset. Liitoksesta keskusteltiin vakavissaan ensin 1990-luvun alussa, jolloin liitos hylättiin kunnassa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Vuonna 2003 sisäministeriön selvitysmiehen suositeltua yhdistymistä, liitokseen päädyttiin ja se toteutui vuonna 2005. Tutkielmassa tarkastellaan loimaalaisten muutos- ja kotiseutukokemuksia ja sitä, miten ne ilmenevät sanomalehden kuntaliitosta käsittelevissä yleisönosastokirjoituksissa. Tutkielman lähdeaineistona on yli 200 Loimaan Lehdessä julkaistua yleisönosastokirjoitusta, joissa kuntaliitosta käsitellään. Aineistoa tarkastellaan tutkielmassa kahdesta eri näkökulmasta. Ensin käsitellään loimaalaisten kokemuksia kuntaliitoksen mahdollisesti tuomista muutoksista. Toiseksi tarkastellaan loimaalaisuutta ja sitä millainen loimaalainen kotiseudun kokemus kirjoituksissa näyttäytyy. Aineistosta ilmenee että vastoin ennakko-odotuksia, loimaalaiset kokivat tulevan kuntaliitoksen maltillisesti. Muutokset koettiin neutraalisti eikä kuntaliitoksen uskottu tuovan mukanaan suuria muutoksia arkipäiväiseen elämään. Valtaosa lehteen kirjoittaneista koki itsensä jo valmiiksi loimaalaisiksi eikä kuntaliitoksen nähty muuttavan asukkaiden jo valmiiksi yhtenäistä kotiseudun kokemusta. Loimaiden erillään olo oli lähinnä kunnallishallinnollinen rakenne eikä kaupungilla ja kunnalla ollut vahvaa omaa identiteettiä. Kuntaliitos ja oman kotipaikan asiat kiinnostivat loimaalaisia mutta viimeistään 2000-luvulle tultaessa liitosta ei enää juurikaan vastustettu. Loimaan kunnan hyvä taloustilanne oli tärkein perustelu kuntaliitosta vastaan mutta 2000-luvulla sekin oli heikentynyt. Riitaisuus aineistossa ilmenee lähinnä henkilöiden välisenä vastakkainasetteluna ja ärtymyksenä poliittiseen keskustelukulttuuriin. Loimaalaiset olivat kiintyneitä kotiseutuunsa mutta hallinnolliset rakenteet olivat toissijaisia. Yhteinen loimaalaisuus koettiin oman kunnan itsenäisyyttä tärkeämmäksi.