AKUUTIN ETEISVÄRINÄN KAMMIOVASTEEN VAIKUTUS SÄHKÖISEN RYTMINSIIRRON ONNISTUMISEEN JA KOMPLIKAATIOIHIN

Abstract

Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jota esiintyy keskimäärin 0,5–1 % väestöstä. Eteisvärinän merkittävin riskitekijä on ikä, joka lisää sekä eteisvärinän ilmaantuvuutta että esiintyvyyttä. Myös monet muut tekijät, kuten verenpainetauti, diabetes, ylipaino ja alkoholin liikakäyttö altistavat eteisvärinälle. Tromboembolisia komplikaatioita voi liittyä niin hoitamattomaan eteisvärinään kuin varsinaiseen eteisvärinän hoitoonkin, kuten akuuttivaiheen sähköiseen rytminsiirtoon. Rytminsiirron yhteydessä tromboembolisten komplikaatioiden riskin on arvioitu olevan suurimmillaan toimenpidettä seuraavan kuukauden ajan. Toistaiseksi tutkittua tietoa akuutin eli alle 48 tuntia kestäneen eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen vaikutuksista sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, eteisvärinäkohtauksen uusiutumiseen ja sähköisen rytminsiirron jälkeisiin komplikaatioihin on varsin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää akuutin eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen vaikutusta sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, eteisvärinäkohtauksen uusiutumisriskin selvittämiseen ja komplikaatioiden ilmaantumiseen 30 vuorokauden kuluessa rytminsiirrosta. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä keskitytään erityisesti eteisvärinän kammiovasteen vaikutukseen. Lopulliseen tutkimusaineistoon kuuluu 2821 potilaasta, joille tehtiin kaikkiaan 6624 sähköistä rytminsiirtoa jotka ovat hakeutuneet Turun yliopistollisen keskussairaalan, Satakunnan keskussairaalan tai Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päivystyspisteisiin akuutin eteisvärinäkohtauksen vuoksi vuosina 2003–2010. Kattava esitietojen keräys sekä potilaiden terveydentilan seuranta tromboembolisten komplikaatioiden havaitsemiseksi toteutettiin sairauskertomusmerkintöjen pohjalta. Kammiovaste kirjattiin ylös tulovaiheen EKG:sta. Yli 160/min kammiovastetta pidettiin korkeana ja alle 60/min kammiovastetta matalana.. Eteisvärinän katsottiin uusiutuneen, jos se ilmaantui 30 vuorokauden seuranta-aikana. Komplikaatioina pidettiin toimenpiteen jälkeistä bradykardiaa, yli viiden sekunnin asystolea heti sähköisen kardioversion suorittamisen jälkeen, aivotapahtumaa neurologin toteamana ja varmennettuna pään viipalekuvauksella tai magneettikuvauksella, perifeeristä tromboembolista valtimotapahtumaa joka varmennettu kuvantamistutkimuksella. Tutkimus on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen lautakunnan ja Suomen sosiaali- ja terveysviraston eettisen lautakunnan hyväksymä. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan tulovaiheen kammiovasteella ei ollut vaikutusta sähköisen rytminsiirron onnistumiseen, sähköisen rytminsiirron jälkeisiin komplikaatioihin kuten bradykardiaan, asystoleen, aivotapahtuman riskiin tai muihin tromboembolisiin komplikaatioihin. Kammiovasteella ei ollut myöskään yhteydessä kuolleisuuteen tai eteisvärinän uusiutumisriskiin 30 vuorokauden seuranta-aikana. Tutkimuksessa saadut tulokset on julkaistu 2015.