Haastattelututkimus perusopetuksessa toimivien opettajien kuvauksista edistää osallisuutta

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella osallisuutta koulukontekstissa perusopetuksessa toimivien opettajien käsitysten kautta. Tutkimus kohdentuu siihen, miten opettajat jäsentävät oppilaiden osallisuuden rakentumista sekä millaisia käytännön keinoja he kuvaavat osallisuuden edistämiseksi koulun arjessa. Tutkimuksen teemaa lähestyttiin kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin tarkasteltiin opettajien kuvauksia keinoista edistää osallisuutta oppilaiden kouluarjessa, ja toiseksi näitä kuvauksia peilattiin teoriaan. Teoreettisena lähtökohtana toimi Roger Hartin osallisuuden portaat -malli, joka mahdollistaa muun muassa aidon ja ei-aidon osallisuuden erottelun. Tutkimus toteutettiin laadullista ja fenomenologista tutkimusotetta hyödyntäen, jossa keskiössä ovat opettajien subjektiiviset kokemukset osallisuuden edistämisestä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla, jotka mahdollistivat sekä yhteisen keskustelun aiheesta, että kokemusten jakamisen, vertailun ja niihin samaistumisen. Kahteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä kahdeksan asiantuntijaa, eli perusopetuksen opettajaa, joiden käsityksiä analysoitiin abduktiivisesti teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin neljä toisiaan täydentävää pääkategoriaa, jotka kuvasivat opettajien keinoja edistää osallisuutta: rakenteellinen tuki, pedagoginen sensitiivisyys, osallisuus ilmapiiri sekä yhteistoimijuus. Nämä kategoriat ilmensivät osallisuuden rakentumista prosessina, joka muodostuu vahvasti vuorovaikutuksessa eri tahojen välillä sekä arjen pedagogisissa käytännöissä ja yhteisessä toiminnassa. Toisessa vaiheessa tuloksia tarkasteltiin teoreettisen lähtökohdan kautta, mikä osoitti opettajien kuvausten edustavan aitoa osallisuutta. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaiden osallisuus koulussa syntyy moniulotteisena kokonaisuutena, jossa rakenteelliset ratkaisut, opettajan pedagoginen toiminta, vuorovaikutus sekä jaettu toimijuus kietoutuvat yhteen ja rakentuvat pitkäjänteisesti arjen käytännöissä. Tulokset osoittavat myös, että osallisuus toteutuu pitkälti hyvin opettajalähtöisenä osallistamisena ja jaettuna päätöksentekona, kun taas täysi oppilaslähtöinen toimijuus on koulukontekstissa harvinaisempaa. Kuitenkin tulokset osoittavat myös sen, että opettajilla on taito tarjota osallisuutta edistäviä kokemuksia oppilaille monipuolisesti koulun arkisten tilanteiden kautta. Näin ollen opettajalla voidaan nähdä olevan keskeinen rooli osallisuuden mahdollistajana, suuntaajana ja ylläpitäjänä koulun arjessa.