Osakeyhtiön purkaminen selvitysmenettelyn kautta : Keino manipuloida osakeyhtiön velkasuhteita?

Abstract

Tutkielma käsittelee toistaiseksi tuntemattoman vahingonkorvausvelan asemaa yhtiön selvitysmenettelyssä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko yhtiön purkamista selvitysmenettelyllä käyttää keinona manipuloida yhtiön vahingonkorvausvelkasuhteita. Tarkoituksena on selvittää, miten yhtiön asettaminen selvitystilaan vaikuttaa yhtiön vahingonkorvausvelkojan mahdollisuuteen periä suoritus yhtiöltä. Lähtökohtaisesti yhtiön velkojan aseman voidaan olettaa olevan turvattu, sillä yhtiön purkaminen selvitysmenettelyllä edellyttää kaikkien yhtiön tiedossa olevien velkojen täysimääräistä suorittamista (ks. OYL 20:7.2 ja 20:15.1). Yleensä yhtiön tiedossa oleva velka ilmenee yhtiön kirjanpidosta. Yhtiön selvitysmies on OYL 1:8:n huolellisuusvelvollisuuden mukaan velvollinen olemaan tällaisista yhtiön kirjanpidosta ilmenevistä veloista tietoinen. Selvitysmenettelyyn liittyy olennaisena osana julkisen haasteen hakeminen yhtiön velkojille (ks. OYL 20:14). Julkisen haasteen tarkoituksena on selvittää yhtiön tuntemattomat velkojat. Julkisessa haasteessa yhtiön velkojia kehotetaan ilmoittamaan saatavansa määräpäivään mennessä uhalla, että tuntemattomaksi jääneet velat lakkaavat (ks. JulHL 4.1 §). Julkisessa haasteessa asetettu kehotus koskee kaikkia niitä saatavia, joiden oikeusperuste on syntynyt ennen julkisessa haasteessa asetetun määräpäivän päättymistä. Julkiseen haasteeseen liittyy velkoja lakkauttava vaikutus (prekluusio). Prekluusio kohdistuu ainoastaan tuntemattomaksi jääneeseen velkaan (ks. JulHL 8.1 §). JulHL 8.2 §:n mukaan oletuksena on, että velka on yhtiölle tuntematon, jos velkaa ei mainita julkista haastetta koskevassa hakemuksessa, eikä velkojan ilmoituksessa. JulHL 8.2 §:n mukaan velkoja voi kuitenkin vielä määräpäivän päättymisen jälkeenkin osoittaa velan tunnetuksi. Velkojan oikeusturvakeinon tehokkuutta vähentää JulHL:n esitöissä ja sittemmin KKO:n oikeuskäytännössä (ks. KKO 2009:16) korkeaksi muodostunut näyttökynnys. JulHL:n esitöiden mukaan yhtiöllä, eli yhtiön selvitystilassa yhtiön selvitysmiehellä, ei ole aktiivista selonottovelvollisuutta. Osoittaakseen velan JulHL 8.2 §:ssä tarkoitetulla tavalla tunnetuksi velkojan on siten pystyttävä osoittamaan, että selvitysmies todella tiesi velan oikeusperusteesta ennen määräpäivän päättymistä. Kysymys on tosiasiallisen tietämisen näyttämisestä. Korkeaksi muodostuneen näyttökynnyksen vuoksi väärinkäytösmahdollisuus on ainakin teoriassa olemassa. Väärinkäytösmahdollisuus on suhteellisen rajallinen. Väärinkäytösmahdollisuus rajautuu pääasiassa tilanteisiin, joissa velka ei vielä ilmene yhtiön kirjanpidosta. Esimerkkeinä voidaan mainita toistaiseksi realisoitumaton vahingonkorvausvelka ja piilevä verovelka.