Päihteiden käyttö ja päihdekasvatus urheilujoukkueissa - Muodostelmaluistelijoiden ja jääkiekkoilijoiden kokemuksia ja mielipiteitä

dc.contributor.authorKettunen, Rosa
dc.contributor.authorRakeva, Paula
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education|
dc.date.accessioned2021-03-25T22:01:06Z
dc.date.available2021-03-25T22:01:06Z
dc.date.issued2021-03-02
dc.description.abstractUrheiluseuratoiminta on Suomessa suurin nuorisotoiminnan muoto. Vuonna 2018 yli puolet 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista oli mukana urheiluseuratoiminnassa. Suuren osallistujamäärän vuoksi urheiluseuroilla on hyvät kasvatusmahdollisuudet. Terveyskasvatus on kuitenkin ollut seuratoiminnassa vähäistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja näkemyksiä urheilijoilla on päihteiden käytön määrästä ja päihdekasvatuksesta urheilujoukkueissa. Lisäksi selvitettiin, millaisia mielipiteitä urheilijoilla on urheiluseurojen päihdekasvatuksesta. Tutkimuksessa tehtiin vertailua muodostelmaluistelun ja jääkiekon sekä kahden eri kilpailutason välillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla urheilijoita neljästä muodostelmaluistelujoukkueesta ja neljästä jääkiekkojoukkueesta. Molemmista lajeista kaksi joukkuetta kilpaili/pelasi omassa lajissaan Suomen korkeimman tasoisessa sarjassa ja kaksi joukkuetta kilpaili/pelasi harrastetasolla. Haastattelut olivat ryhmähaastatteluita ja jokaisesta joukkueesta haastatteluun osallistui kaksi tai kolme urheilijaa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja saadusta aineistosta tehtiin sisällönanalyysi. Selkein ero muodostelmaluistelun ja jääkiekon väliltä löytyi nuuskaan suhtautumisessa. Muodostelmaluistelun parissa nuuskaa ei pidetä hyväksyttävänä, kun taas jääkiekon parissa nuuskan käyttö on yleistä eikä siihen puututa. Alkoholin ja tupakan kohdalla ei ollut nähtävissä lajien välistä eroa, vaan eroja löytyi kilpatasojen väliltä. Kokonaisvaltaista päihdekasvatusta pidettiin pelkkää päihdevalistusta parempana vaihtoehtona. Valmentaja mainittiin haastatteluissa useimmin parhaana henkilönä päihdekasvatuksen järjestäjäksi, kun taas entistä urheilijaa pidettiin parhaana päihdevalistuksen järjestäjänä. Tutkimuksesta nousi esille myös urheiluseurojen yhteistyön tärkeys kodin ja koulun kanssa. Tutkimus toi esille täysi-ikäisten urheilijoiden näkemyksiä päihdekasvatuksesta. Aiheesta tehdyn tutkimuksen avulla urheiluseurat voivat kehittää omaa päihdekasvatustaan.
dc.format.extent65
dc.identifier.olddbid168206
dc.identifier.oldhandle10024/151330
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13181
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202103258502
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151330
dc.subjectPäihdekasvatus, päihdevalistus, urheiluseura, muodostelmaluistelu, jääkiekko
dc.titlePäihteiden käyttö ja päihdekasvatus urheilujoukkueissa - Muodostelmaluistelijoiden ja jääkiekkoilijoiden kokemuksia ja mielipiteitä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kettunen_Rosa_Rakeva_Paula_opinnayte.pdf
Size:
522.76 KB
Format:
Adobe Portable Document Format