Varhaisen sytomegalovirusinfektion ja perimän vaikutus lymfosyyttialaluokkien kehittymiseen lapsilla
Tässä tietueessa ei ole tiedostoja, ainoastaan metadata.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Valkosolujen alaluokkien määräsuhteiden kypsyminen vaihtelee yksilöiden välillä. Usein varhaislapsuudessa sairastetun sytomegalovirusinfektion (CMV) tiedetään vaikuttavan valkosolujen kehittymiseen. On viitteitä siitä, että CMV-infektio vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen patogeneesiin. Diabeteksen riskiin vaikuttavat myös useat geenipolymorfismit ja useiden polymorfismien riskivaikutuksen ajatellaan välittyvän lymfosyyttien määrän ja toiminnan kautta. Riskipolymorfismien tarkat vaikutukset tunnetaan kuitenkin huonosti.
Tutkimuksessa käytettiin prospektiiviseen DIPP-tutkimukseen (Diabetes Prediction and Prevention) osallistuvien lasten DNA- ja plasmanäytteitä. Varhaislapsuuden CMV-infektio todettiin entsyymi-immunologisella (EIA) IgG-vasta-ainemäärityksellä ja diabetekseen liitettyjen yhden nukleotidin polymorfismien genotyypit määritettiin kvantititatiivisella polymeraasiketjureaktiolla kuudesta geenistä: INS (rs689), PTPN22 (rs2476601), IL2RA (rs2104286), PTPN2 (rs45450798), ERBB3 (rs2292239) ja CTLA4 (rs3087243). Lasten lymfosyyttialaluokkien suhteelliset osuudet oli aiemmin analysoitu virtaussytometrian avulla ja heistä oli lisäksi määritetty diabetesalttiuteen assosioituvat HLA-DR/DQ-genotyypit.
CMV-tartunta assosioitui regulatoristen T-muistisolujen osuuden alenemiseen. PTPN22-geenin tyypin 1 diabetekseen liittyvä polymorfismi assosioitui regulatoristen T-solujen ja erityisesti naiivien regulatoristen T-solujen lisääntyneeseen osuuteen. ERBB3-geenin diabetesriskipolymorfismi assosioitui korkeampaan tyypin 1 auttaja-T-solujen ja alentuneeseen tyypin 17 auttaja-T-solujen osuuteen. Tyypin 1 diabetekseen liittyvä kudosantigeenihaplotyyppi HLA-DR3-DQ2 assosioitui kohonneeseen naiivien B-solujen ja alentuneeseen IgG-vasta-ainetta tuottavien B-muistisolujen osuuteen.
Tulokset varmistavat hypoteesin, että sekä varhainen CMV-infektio että tyypin 1 diabetekseen liitetyt riskipolymorfismit ja HLA-DR/DQ-genotyyppi vaikuttavat lymfosyyttialaluokkien kehittymiseen lapsuudessa. Löydösten merkitys tyypin 1 diabeteksen patogeneesissä vaatii lisäselvityksiä.