Odottajien sitoutuminen stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseen Oura-älysormuksen avulla osana äitiysneuvolan ohjausta : laadullinen toteutettavuustutkimus

Abstract

Raskauden aikainen äidin terveys ja hyvinvointi vaikuttavat sekä odottajan että kehittyvän sikiön terveyteen. Älyteknologiaa hyödyntävät puettavat laitteet voivat auttaa odottajien terveyden edistämisessä, mutta niiden tulisi mukautua paremmin odotusajan yksilöllisiin tarpeisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli arvioida odottajien sitoutumista stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseen Oura-älysormuksen avulla toisen raskauskolmanneksen aikana osana äitiysneuvolan ohjausta. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, onko ohjausinterventio toteutettavissa tulevaisuudessa satunnaistetussa kokeellisessa tutkimuksessa ja, miten sitä tulisi mahdollisesti kehittää.

Tämä tutkielma koostuu sekä kirjallisuuskatsauksesta että empiirisestä tutkimuksesta. Toteutettavuustutkimuksen otos koostui Raision ja Ruskon äitiysneuvoloiden yhteistoimialueen odottajista (n=20). Odottajat valittiin mukavuusotannalla seuraavin sisäänottokriteerein: ≥ 18 vuoden ikä, 13 raskausviikolle edennyt raskaus, mahdollisuus käyttää älypuhelinta, suomenkielentaito ja riittävä englanninkielentaito. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöhaastatteluin teemahaastattelurungon avulla vuonna 2020. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysilla potilaan sitoutumisen käsitteeseen perustuen. Sitoutumisen käsite koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat yksilöllisyys, sitoutuminen, saatavuus ja terapeuttinen hoitosuhde.

Tämän tutkielman tuloksissa yksilöllisyys tarkoittaa ohjausintervention kykyä tunnistaa odottajan henkilökohtaisia tapoja ja mukautua niihin. Ohjausinterventio tunnisti odotusajan fysiologisia muutoksia, mutta odottajat jäivät kaipaamaan yksilöidympää tavoitteenasettamista ja palautetta. Sitoutuminen tarkoittaa odottajien kykyä omaksua ohjausintervention käyttö. Osa odottajista teki muutoksia käyttäytymisessä, mutta ohjausintervention palaute aiheutti osassa odottajissa negatiivisia tunteita. Saatavuus eli älysormuksen käyttökokemus ja luottamus tiedon laatuun olivat tässä tutkielmassa pääosin myönteisiä. Terapeuttinen hoitosuhde tarkoittaa odottajien ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä yhteistä tietojen tulkintaa odottajan hyvinvoinnin edistämiseksi. Odottajat jäivät kaipaamaan terveydenhoitajilta parempaa osaamista ohjausintervention suhteen.

Ohjausinterventiota on kehitettävä ennen kokeellisen tutkimuksen toteutusta. Älysormus voi olla hyvä väline sitouttaa odottajia stressinhallinnan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten älysormus voisi mukautua odottajan yksilöllisiin tarpeisiin ja ottaa huomioon raskauden tuomat muutokset naisen kehossa. Toimivaan ohjausinterventioon tarvitaan myös terveydenhoitajilta parempaa älysormuksen integroimista osaksi äitiysneuvolan ohjausta.