Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -afasiaterapian vaikuttavuus suomenkielisellä afaattisella henkilöllä: Kokeellinen tapaustutkimus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, onko suomen kielellä toteutetulla Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -kuntoutuksella positiivisia kuntoutus- ja yleistymisvaikutuksia sekä pysyvyysvaikutuksia afaattisen henkilön sanahakuun. VNeST on verbeihin ja niiden temaattisiin pareihin keskittyvä semanttinen kuntoutusmuoto, jolla on muilla kielillä toteutetuissa tutkimuksissa havaittu positiivisia kuntoutusvaikutuksia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan sekä suoria kuntoutusvaikutuksia että yleistymisvaikutuksia harjoitelluista ärsykkeistä harjoittelemattomiin ja lauseiden tuotosta kerrontaan. Pysyvyysvaikutuksilla viitataan puolestaan havaittavaan edistymiseen mitattavissa taidoissa kuukausi ja kolme kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Tutkielman tutkimusasetelmana oli kokeellinen tapaustutkimus. Tutkimukseen rekrytoitiin 73-vuotias nainen, jolla oli aivoinfarktin aiheuttama lievä anominen afasia. Hän osallistui 11 viikon aikana 20 VNeST-kuntoutuskerralle, joiden yhteiskesto oli noin 30 tuntia. Tutkittavan kielellisiä taitoja arvioitiin ennen kuntoutusta ja sen jälkeen, minkä lisäksi kuntoutuksessa harjoiteltuja ja harjoittelemattomia ärsykkeitä arvioitiin lauseentuottotehtävällä myös kuntoutuksen aikana.Kerrontataitoja arvioitiin puheen tehokkuutta ja informatiivisuutta mittaavalla CIU-analyysilla (engl. content information unit) ja puherytmiä mittaavalla taukoanalyysilla. Tilastollisten analyysien tekemiseen käytettiin lauseentuottotehtävän osalta Weighted Statistics (WEST) -menetelmää ja efektikokoja, ja kerrontataitojen osalta Nonoverlap of All Pairs (NAP) -menetelmää. Tutkittavalla havaittiin tilastollisesti merkitsevää kehittymistä harjoiteltujen sanojen ja niihin liittyvien lauseiden tuottamisessa efektikoolla mitattuna sekä välittömästi kuntoutuksen jälkeen että kuukausi ja kolme kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Kehittymistä ei kuitenkaan havaittu WEST-menetelmällä. Yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin sanoihin ja niihin liittyviin lauseisiin ei havaittu efektikoolla eikä WEST-menetelmällä mitattuna. Kerrontataitojen osaltakehittymistä havaittiin NAP-menetelmällä ainoastaan tuotettujen sanojen määrässä minuuttia kohden ja taukojen prosentuaalisessa osuudessa, mutta kehittymistä ei havaittu muilla mittareilla. Tulokset vastaavat efektikokojen puolesta aikaisempia ei-suomenkielisiä VNeST-tutkimuksia, joissa kuntoutuksen on havaittu kehittävän erityisesti harjoiteltujen ärsykkeiden tuottoa. Suoria kuntoutusvaikutuksia ei kuitenkaan havaittu WEST-menetelmällä mitattuna, mikä vastaa aiempien suomenkielisten VNeST-tutkimusten tuloksia. Koska myös yleistymisvaikutukset olivat vähäisiä, VNeST-kuntoutuksen ei voida tämän tutkimuksen perusteella luotettavasti todeta kehittävän sanahakua. Tutkimustietoa tarvitaan kuitenkin lisää, jotta tarkempia johtopäätöksiä menetelmän todellisesta vaikuttavuudesta voidaan tehdä.