Suomen rooli pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä 1997-1999
| dc.contributor.author | Takku, Erika | |
| dc.contributor.department | fi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Poliittinen historia|en=Contemporary History| | |
| dc.date.accessioned | 2025-09-01T21:04:37Z | |
| dc.date.available | 2025-09-01T21:04:37Z | |
| dc.date.issued | 2025-05-16 | |
| dc.description.abstract | Tutkielman aiheena on Suomen aloitteesta syntynyt pohjoisen ulottuvuuden politiikka, jonka eteneminen Euroopan unionin agendalla alkoi 1990-luvun lopulla. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on ollut Euroopan unionin ja muiden pohjoisen maiden yhteistyön kehittäminen. Suomen aloitteen taustalla oli kylmän sodan päättymisen jälkeen muuttunut kansainvälinen ilmapiiri, mikä vaikutti erityisesti Suomen asemaan EU:n ja Venäjän välisenä rajavaltiona. Pohjoinen ulottuvuus pyrki edistämään yhteistyötä alueella erilaisten projektien sekä myöhemmin 2000-luvulla luotujen kumppanuuksien kautta hälventämällä jakoa EU:n ja unionin ulkopuolisten toimijoiden välillä. Lähestymistapaa voidaan pitää 1990-luvun EU:ssa monella tapaa innovatiivisena pyrkimyksenä unionin ulkopoliittisen linjan muodostamisen osalta. Pohjoisen ulottuvuuden aloitteen tavoitteena on lisäksi ollut alueellisten toimijoiden aseman vahvistaminen sekä jo olemassa olevien eri alueellisten instituutioiden välisen yhteistyön johdonmukaisempi kehittäminen pohjoisilla leveysasteilla. Aloitteen käynnistymisen jälkeen pohjoisen ulottuvuuden toiminnan edistäminen on kuitenkin kohdannut useita haasteita. Aloite perustui alusta alkaen vahvasti EU:n ja Venäjän väliseen yhteistyöhön sekä näiden suhteiden kehittämiseen. EU:n ja Venäjän välisen dynamiikan muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi aloitteen toimintakykyyn, mikä on vaikeuttanut sen pitkäjänteistä toteutusta. Tutkielma tarkastelee näitä edellä mainittuja kehityssuuntia sekä Suomen että myös muiden aloitteen kannalta relevanttien maiden näkökulmasta. Ensisijaisina lähteinä toimivat ulkoministeriön arkiston asiakirjat. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten Suomen rooli on nähtävissä pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön kehityksessä 1990-luvun lopulla? 2. Miksi Suomi on ohjannut ulkopoliittisia tavoitteitaan kohti pohjoista ja pyrkinyt olemaan tässä aloitteen tekijänä? Miten kansalliset intressit ovat vaikuttaneet yhteistyöhön? 3. Miten muut maat ovat suhtautuneet Suomen aloitteeseen? | |
| dc.format.extent | 77 | |
| dc.identifier.olddbid | 211059 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/194086 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/21957 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2025090193491 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | suljettu | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/194086 | |
| dc.subject | Kansainvälinen yhteistyö, pohjoinen ulottuvuus, Euroopan unioni, Suomen ulkopolitiikka | |
| dc.title | Suomen rooli pohjoisen ulottuvuuden kehittämisessä 1997-1999 | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1