Toimialakohtainen tutkimus ESG-suoriutumisesta palkintona ja odotettuna normina (hygieniatekijänä)

Abstract

Yritysten kestävyysraportointi on viime vuosina noussut keskeiseksi teemaksi eri sidosryhmien keskuudessa, mikä näkyy erityisesti Euroopan alueella lisääntyneenä sääntelynä ja muuttuneina raportointikäytäntöinä. Sääntely on velvoittanut suurimpia yrityksiä ottamaan kestävyysraportoinnin osaksi vuosittaista toimintakertomustaan, mikä merkitsee siirtymää vapaaehtoisesta viestinnästä kohti standardoitua ja pakollista raportointia. Myös rahoituslaitokset ovat valvonnan piirissä ja niiltä odotetaan kestävämpien ratkaisujen huomioimista rahoitettujen päästöjensä kautta. Tutkielman empiria on toteutettu puolistrukturoituna asiantuntijan teemahaastatteluna, jonka tarkoituksena on syventää kirjallisuudesta saatua kvantitatiivista tutkimustietoa. Asiantuntijahaastattelun avulla on mahdollista selittää pankkien luotonantoprosessiin liittyviä mekanismeja, joita määrällisen tutkimuksen keinoin on vaikea havaita. Tutkielman keskeinen tutkimuskysymys on: palkitseeko pankkisektori Euroopan alueella toimialansa parhaita ESG-suoriutujia vai onko vastuullisuus vain edellytys rahoituksen saannille? Tutkimus pyrkii syventämään aiempaa määrällistä tutkimusta ja selittämään, miten pankissa toimitaan eurooppalaisen sääntelyn alla ja miten sääntely vaikuttaa pankkien luotonmyöntöprosesseihin. Lisäksi tutkimus tarjoaa selityksiä sille, minkä takia markkina-alueella ja toimialoilla on eroavaisuuksia kestävyysraportoinnin merkityksessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ESG-tekijät eivät pohjoismaisilla lainamarkkinoilla näyttäydy merkittävänä kilpailuetuna toimialan parhaille yrityksille. Sen sijaan kestävyystekijät toimivat pikemminkin hygieniatekijänä, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa odotettua normia ja minimitasoa: riittävä ESG- suoriutuminen on edellytys rahoituksen saannille, mutta ei itsessään tuota merkittävää kilpailuetua, kun taas heikko suoriutuminen voi johtaa selvästi heikompiin rahoitusehtoihin ja rahoituksen saamattomuuteen. Tulokset viittaavat siihen, että pohjoismaisessa pankkikontekstissa ESG-tekijät integroituvat ensisijaisesti osaksi pankkien riskienhallintaa, eikä erilliseksi kilpailulliseksi palkitsemismekanismiksi.