Vegaanisen ruokavalion lipidit ja niiden vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin

Abstract

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat maailmanlaajuisesti eniten kuolemia. Sydän- ja verisuonitauteja ovat muun muassa sepelvaltimotauti sekä perifeerinen valtimotauti. Niitä aiheuttaa pääasiassa ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti, jossa plakkia kertyy valtimoiden seinämiin. Tätä plakkia aiheuttaa plasman lipidit, kuten kolesteroli ja triasyyliglyserolit. Nämä pääsevät kertymään valtimoiden seinämiin niitä kuljettavissa lipoproteiineissa, koska hydrofobisina ne eivät voi kulkea plasmassa itsenäisesti. Lipoproteiinit, joilla on taipumus aiheuttaa ateroskleroosia sisältävät apolipoproteiini B:tä, jota pidetään tautien kannalta tärkeänä indikaattorina. Lipoproteiinien laatuun ja määrään vaikuttaa myös ravinnosta saatavat rasvahapot. Tyydyttyneet rasvahapot voivat nostaa kolesterolin määrää, ja siten lisätä kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien määrää. Koska lipidit ovat niin tärkeässä asemassa sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä, vegaanisen ruokavalion vaikutusta tauteihin on alettu tutkia. Vegaanisen ruokavalion tärkeimmät vaikutukset liittyvät pääasiassa LDL:n (engl. low density lipoprotein) kuljettaman kolesterolin pitoisuuden alenemiseen, ehkäisten ateroskleroosia. Vegaaninen ruokavalio sisältää vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja, mutta enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti omega-6-sarjan linolihappoa. Näillä molemmilla on LDL-kolesterolia alentava vaikutus. Toisaalta vegaaninen ruokavalio sisältää vähemmän omega-3-sarjan eikosapentaeenihappoa (engl. eicosapentaenoic Acid, EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (engl. docosahexaenoic acid, DHA), mikä puolestaan saattaa vähentää sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevää vaikutusta. Vegaanisen ruokavalion vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin ovat kuitenkin yksilöllisiä, ja esimerkiksi kaikki vegaanista ruokavaliota noudattavat eivät saa täysin samoja ravintoaineita, mikä osaltaan lisää eroja yksilöiden välillä.