”Kaiken puhtaasti kansallisen ja jalon tässä maassa tieltään työntänyt ja ulkoa maahamme saapunut hapatus” : Työväenliikkeen suhtautuminen tanssiravintoloihin ja Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sisäisten alkoholiasenteiden ilmeneminen Suomen Sosialidemokraatissa 1932– 1935

Abstract

Alkoholin kieltolain purkaminen vuonna 1932 jakoi Suomen Sosialidemokraattista Puoluetta (SDP) ideologisesti, ja aiheeseen liittyviä erimielisyyksiä selviteltiin niin puoluekokouksissa kuin puoluelehtien palstoilla. Samaan aikaan kieltolain purkamisen myötä Suomessa yleistyivät anniskelun ja tanssin sallivat tanssiravintolat, jotka Suomessa uusina huvittelupaikkoina vieraine vaikutteineen kytkivät työväen julkisuudessa käydyn raittiuskeskustelun koskettamaan laajemmin aikansa vallitsevia ja työväenliikkeen puolesta omaksuttuja siveyskäsityksiä. Tämä tutkielma käsittelee SDP:n pää-äänenkannattajassa Suomen Sosialidemokraatissa (SSd) käytyä julkista keskustelua tanssiravintoloista vuosina 1932–1935. Selvitän SSd:n tanssiravintoloita koskevien kirjoitusten taustalla vaikuttaneita arvoperustoja, ja kysyn miten tanssiravintoloista julkisuudessa keskusteltiin ja minkälaisia mieli- ja uhkakuvia niistä välitettiin. Tämän lisäksi tarkastelen tanssiravintolakeskustelua SDP:n sisäpiirijulkisuuden näkökulmasta, pyrkien tunnistamaan heijastuiko SDP:n alkoholipoliittinen kahtiajako puolueen päälehdessä, ja jos heijastui niin millä tavalla. Tutkielmani lähdeaineisto koostuu 65:stä SSd:ssä vuosina 1932–1935 julkaistusta tekstistä, jotka olen valinnut kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen hakutoimintoa hyödyntämällä. Lähestyn tutkittavaa ilmiötä temaattisesti. Tutkimusmenetelminä hyödynnän sisällönanalyysiä sekä diskurssianalyysiä. Alkuperäisaineiston sisällönanalyysi mahdollistaa tanssiravintoloita koskevien tekstien ja diskurssien keskeisten teemojen tunnistamisen ja luokittelun, jonka avulla tanssiravintolakeskustelun luonteesta ja siihen vaikuttaneista arvoperustoista on mahdollista rakentaa tutkimuskysymykseen vastaava koherentti kokonaisuus. Diskurssianalyysin avulla pyrin hahmottamaan SSd:ssa käydyn tanssiravintolakeskustelun suhdetta SDP:n sisäisiin ristiriitoihin ja kahtiajakoon raittiuskysymyksessä. Tutkielmassa kävi ilmi, että tanssiravintolakysymyksen vastustaminen kytkeytyi vahvasti suomalaisen kansallisidentiteetin rakennusvaiheissa omaksuttuihin työväenluokan arvoihin. Tanssiravintoloista rakennettiin kuva paikkoina, joissa nuoriso päätyy nauttimaan ensisijaisesti alkoholia. Tanssiravintolat kuvattiin siveyskäsitysten vastaisina monikansallisina ja rappiollisina paikkoina, joihin yhdistettiin kapitalistinen voitontavoittelu. Toisaalta SSd julkaisi tekstejä, joissa pohdittiin tanssikiellon vaikutusta muusikoiden toimeentuloon sekä Oy Alkoholiliike Ab:n rajoitusten luokkajakoista luonnetta. Diskurssit toivat ilmi sen, että vaikka raittiuskysymys jakoi SDP:n sisäpiirejä mielipiteellisesti, oli raittiuskysymyksestä tullut SDP:n sisäpiirien jakajana kieltolain jälkeen 1932–1935 toissijainen tekijä.