Vakuusjärjestelyt merituulivoimahankkeiden rahoituksen mahdollistamiseksi Suomen talousvyöhykkeellä

Abstract

Merituulivoimatuotanto on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Merituulivoimatuotanto on keskittynyt tähän asti Suomen valtion aluevesiin, mutta hankekehittäjien kiinnostus on suuntautunut myös Suomen talousvyöhykkeeseen. Toisaalta talousvyöhyke ei ole varsinaisesti Suomen valtion aluetta, minkä vuoksi lainsäädäntö ei sovellu samalla tavalla, kuin aluevesillä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää talousvyöhykkeellä sijaitseviin merituulivoimahankkeisiin liittyvää lainsäädäntöä rahoitus- ja vakuusnäkökulmasta, ja antaa konkreettisia ratkaisuehdotuksia de lege ferenda edistääkseen rahoituksen saantia näille hankkeille. Merituulivoimahankkeet ovat miljardiluokan hankkeita, joihin liittyy merkittäviä rahoitus ja vakuustarpeita. Rahoituksen saaminen ja vakuuksien perustaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, kun kyseessä on aluevesien ulkopuolella sijaitsevasta hankkeesta, johtuen talousvyöhykkeen erityispiirteistä. Tämä muodostaa tämän tutkimuksen keskiön. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella talousvyöhykkeellä sijaitsevien merituulivoimahankkeiden rahoituksen haasteita liittyen etenkin rajallisiin mahdollisuuksiin tarjota kiinnitysperusteisia panttioikeuksia rahoittajalle luoton vakuudeksi sekä talousvyöhykkeen hyödyntämis- ja rakentamisoikeuksien soveltumattomuuteen luoton vakuudeksi. Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta selventää talousvyöhykkeeseen liittyvää lainsäädäntöä tavalla, joka ottaa huomioon talousvyöhykkeellä sijaitsevien merituulivoimahankkeiden rahoitus- ja vakuustarpeet. Tämä voidaan toteuttaa mahdollistamalla merituulivoimaloiden kiinnittäminen luoton vakuudeksi sellaisella tavalla, joka tarjoaa rahoittajalle tarpeellisen turvan luotolleen. Tähän tarpeeseen vastaa parhaiten aluskiinnityksen käytön mahdollistaminen. Myös talousvyöhykkeen hyödyntämis- ja rakentamisoikeuden sisältöä tulisi kehittää mahdollistaakseen näiden oikeuksien käyttämistä vakuutena, esimerkiksi analogisesti kaivospanttioikeuden kanssa. Lisäksi hyödyntämis- ja rakentamisoikeuden tulisi taata hankekehittäjälle yksinoikeuden hankealueeseen hankkeen koko elinajan ajaksi.