Systeemisen lupuksen suun alueen muutokset

Abstract

Systeeminen lupus erythematosus (SLE) on reumatauteihin kuuluva autoimmuunisairaus. Taudille on ominaista poikkeuksellisen laaja kliinisten oireiden sekä ilmentymien kirjo. Väestötasolla SLE on kohtalaisen harvinainen sairaus, mutta sen varhaisen diagnostiikan ja ennaltaehkäisevän hoidon merkitys korostuu yleislääkärin ja hammaslääkärin työssä.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella ajantasaista tutkimustietoa taudin suun alueen muutoksista ja niiden yleisyydestä suomalaisessa väestössä ja muualla maailmassa. Kirjallisuuskatsaus on kirjoitettu julkaisun Proceedings of the Finnish Dental Society katsausartikkelin ohjeiden mukaan. Opinnäytetyöhön on myös sisällytetty yhden Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidetun lupus -potilaan suun alueen muutoksen histopatologiset löydökset. Kirjallisuudessa on niukasti suun alueen muutosten histopatologisia kuvia. SLE:n suun alueen muutokset ovat yleensä ensimmäisiä merkkejä taudin alkamisesta, mikä korostaa hammaslääkärin merkitystä taudin varhaisdiagnostiikassa. SLE:n diagnostiikkaa vaikeuttaa suun alueen muutosten samankaltaisuus monien muiden tautien kanssa.

Kirjallisuuskatsaus toteutettiin tarkastelemalla ajankohtaisimpia tutkimuksia, jotka oli julkaistu vuosien 2014–2026 välillä. Työssä käytettiin tiedonlähteinä PubMed-, Embase- sekä Google Scholar -tietokantojen julkaisuja, painottaen etenkin meta-analyysejä ja tarkasti dokumentoituja tutkimuksia. Lähteinä käytettiin myös suupatologian oppikirjoja sekä ajankohtaisia systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Yksittäiset tapausraportit ja alhaisen otoskoon tutkimukset (N < 20) poissuljettiin tästä työstä.

Tarkastellun aineiston perusteella suun alueen muutosten todettiin olevan kohtalaisen yleinen ilmentymä osana SLE-tautia. Yleisimmät potilailla havaitut suun limakalvomuutokset olivat suun haavaumat, plakkimaiset muutokset sekä erosiiviset ja hyperkeratoottiset leesiot. Lisäksi havaittiin vahva yhteys suun alueen muutosten ja SLE:n aktiivisuuden välillä. Suun limakalvomuutokset omaavat myös pienen riskin pahanlaatuistua, mikä korostaa seurannan tärkeyttä osana potilaiden hoitoa.

Hammaslääkärin näkökulmasta taudille keskeisiä piirteitä ovat myös hyposalivaatio ja kserostomia. Hammaskariesta ja suun sieni-infektiota esiintyy SLE:n yhteydessä enemmän kuin muulla väestöllä. SLE:n yhteydestä parodontaalisairauksiin ja purentaelimen häiriöihin löydettiin ristiriitaisia tuloksia. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.