Terveydenhuollon digitalisaatio sosioteknisestä näkökulmasta

Abstract

Suomessa sähköiset potilastietojärjestelmät ovat erottamaton osa terveydenhuoltoa. Niiden avulla on pyritty tehostamaan tiedonkulkua, parantamaan hoitotyön tehokkuutta ja hoidon laatua. Tulevaisuudessa julkisen terveydenhuollon kestävyysvajeen uskotaan jälleen kasvavan väestön vanhentumisen seurauksena. Hallitus pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman teknologian avulla. Ratkaisuksi on esitetty terveydenhuollon digitalisaatiota ja kansalaisten terveystietojärjestelmien laajempaa hyödyntämistä. Kyseessä on valtava muutos, joka kohdistuu sekä terveydenhuollon työntekijöihin että kansalaisiin.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan julkishallinnon tapaa kehittää terveydenhuollon digitalisaatiota sosioteknisestä näkökulmasta ja pohditaan miten ja miksi terveydenhuollon digitalisaatiota tulisi kehittää sosioteknisen teorian menetelmin. Tutkielma on teoreettinen ja sen lähdeaineisto koostuu pääasiassa tieteellisistä artikkeleista sekä julkishallinnon raporteista, jotka on kerätty vuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017.

Tutkimuksen kohteena olevassa terveydenhuollon digitalisaatiossa on kyse teknologisesta muutoksesta, joka tulee vaikuttamaan sekä julkisen terveydenhuollon ammattilaisten työhön että kansalaisten elämään. Sosioteknisestä näkökulmasta tämä muutos edellyttää näiden tahojen osallistumista terveydenhuollon digitalisaation kehittämiseen. Kuitenkaan aiheesta saatavilla oleva informaatio ja siihen liittyvä terminologia eivät mahdollista rationaalista keskustelua. Tutkimustuloksena on, että terveydenhuollon digitalisaation kehittäminen sosioteknisin menetelmin on tästä johtuen tällä hetkellä mahdotonta, vaikka ihmisten huomioiminen tämän kaltaisissa hankkeissa olisi välttämätöntä.