Vuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä

dc.contributor.authorToriseva, Anni
dc.contributor.authorVanhatalo, Veera
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2018-07-02T11:33:59Z
dc.date.available2018-07-02T11:33:59Z
dc.date.issued2018-04-03
dc.description.abstractTämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka vuorovaikutteisen lukemisen laatu on kehittynyt lastentarhanopettajien sekä varhaiserityisopettajien tehostetun satujen lukemisen ryhmissä. Tutkielmamme aineistona on kahdeksan opettajaa (N=8). Aineisto on kerätty yhden lukuvuoden ajalta, syksystä 2015 kevääseen 2016 kolmea mittauskertaa hyödyntäen. Aineisto on osa apulaisprofessorin Janne Lepolan käynnistämää SataKiel- projektia, jossa testataan tehostetun satujen lukemisen, Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin, vaikuttavuutta. Opettajat lukivat saturyhmissään joka viikko uuden sadun. Opettajan vuorovaikutteisen lukemisen tueksi satuihin oli sisällytetty kysymyksiä. Satuhetket videoitiin ja tämän tutkimuksen tekijät arvioivat videot CLASS-observointimenetelmän avulla (Classroom Assesment Scoring System; Pianta, La Paro & Hamre [2008]). CLASS-analyysissa tutkittiin lasten osallistumista sekä opettajien emotionaalista ja kognitiivista tukea satuhetkissä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin valittujen tapausopettajien käyttämien kysymysten laatua ja määrää, käyttäen apuna satuhetkien litterointeja sekä ELAN- analyyseja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vuoden aikana havaittiin kehittymistä lasten osallistumisessa sekä opettajien emotionaalisessa ja kognitiivisessa tuessa saturyhmissä, lukuun ottamatta talven mittauskertaa. Kognitiivinen tuki sai jokaisella mittauskerralla heikoimmat pisteet verrattuna emotionaaliseen tukeen ja lasten osallistumiseen. Molemmat tapausopettajat esittivät sekä korkean että matalan tason päättelyä vaativia kysymyksiä. Tapausopettajat erosivat kuitenkin toisistaan kysymysten määrän suhteen. Valitut tapausopettajat erosivat toisistaan myös keskustelun ja kysymysten esittämisen sekä sadun lukemisen ajallisen määrän suhteen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että koulutustaustalla ei ole merkitystä tehostetussa satujen lukemisessa. Yleisesti tämän tutkimuksen merkitys opettajan vuorovaikutusosaamisen kannalta tukee aiempia tutkimustuloksia. Lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien toimintatapaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi Seitsemän minuuttia sadulle - toimintamallin tai Jänistarinat-ohjelman avulla. On tärkeää ottaa huomioon, miten opettajat käsittelevät satuja, koska sillä on todettu olevan merkitystä myöhemmän oppimisen kannalta.
dc.format.extent57
dc.identifier.olddbid162322
dc.identifier.oldhandle10024/145551
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13216
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018050319317
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/145551
dc.subjectvuorovaikutteinen lukeminen, Seitsemän minuuttia sadulle, emotionaalinen tuki, kognitiivinen tuki, varhaiskasvatus
dc.titleVuorovaikutteinen lukeminen lastentarhanopettajien ja varhaiserityisopettajien ohjaamissa saturyhmissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Toriseva_Anni_Vanhatalo_Veera_progradu.pdf
Size:
756.51 KB
Format:
Adobe Portable Document Format