Scrip dividend -järjestely vero- ja yhtiöoikeudessa

Abstract

Tässä kanditutkielmassa tarkastellaan scrip dividend -järjestelyn verotusta luonnollisen henkilön näkökulmasta. Aihe on ajankohtainen, koska siitä on kaksi korkeimman hallinto-oikeuden tapausta 2020-luvulla, joissa käsitellään, miten järjestelyn verokohtelu määräytyy. Scrip dividend -järjestelyssä osakkeenomistajalle annetaan mahdollistaa valita, vastaanottaako hän varojenjaon rahana vai yhtiön osakkeina. Tutkielman pääkysymys on, miten scrip dividend -järjestelyä verotetaan. Tutkimus on toteutettu lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia hyödyntäen. Tutkimuksessa on hyödynnetty lähdeaineistona erilaisia oikeuslähteitä, kuten lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta, Verohallinnon syventäviä vero-ohjeita sekä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuja lisäksi Keskusverolautakunnan ratkaisuja. KHO 2020:116 ja KHO 2025:48. Ennakkoratkaisut ovat erityisen tärkeitä tutkielman kannalta, sillä Suomessa scrip dividend -järjestelystä ei ole nimenomaisia säännöksiä osakeyhtiölaissa (624/2006, OYL) tai verolainsäädännössä. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että scrip dividend -järjestelyn verotus ei määräydy sen nimityksen perusteella, vaan verotukseen vaikuttavat tekijät ovat järjestelyn oikeudellinen ja taloudellinen sisältö. Tällä hetkellä näyttää siltä, että verotus KHO 2020:116 ja KHO 2025:48 mukaan määräytyy joko tuloverolain (1535/1992, TVL) 33 a §:n perusteella, jonka mukaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa tai sitten tuloverolain (1535/1992, TVL) 45 §:n perusteella, jolloin koko luovutusvoitto on pääomatuloa. Tutkielman perusteella voidaan katsoa, että verolainsäädännön täsmentäminen olisi perusteltua, jotta verokohtelua voisi ennakoida paremmin ja tätä kautta järjestelyn soveltaminen yrityksien näkökulmasta olisi helpompaa.