ESG Disclosure in IPOs : Disclosure in Listing Prospectuses- Cause or Effect

Abstract

In recent years, markets have paid increasing attention to the environment, social, and governance (ESG) factors. The European Union (EU) has sought to respond to this trend by preparing several new initiatives and targets. To achieve the targets set, capital flows must also be mobilized. ESG information is driven not only by mandatory regulation but also by stakeholders' growing expectations and demands. The thesis will particularly focus on ESG disclosures in the context of Initial Public Offerings (IPOs). The IPO prospectus is a key element in the disclosure related to IPOs, as when securities are offered for the first time or apply for admission to trading on a regulated market, issuers face a major change in their disclosure obligations. Unfortunately, Prospectus Regulation has been neglected both at the EU regulatory level and in previous research. It cannot be seen to fulfill its purpose of providing investors with the information necessary to make an informed investment decision as they do not have access to sufficient quality information on ESG-related risks and opportunities. This leads to information asymmetry and market mismatches. Given the lack of ESG requirements in the Regulation, the review is extended to a wider range of securities market law and sustainability regulation. The thesis is mainly based on existing literature on the subject and legal dogmatics. In addition, the thesis is supported by interviews with experts and an analysis of published listing prospectuses. The main findings indicate the significant impact of ESG disclosures in the IPO process and investors' investment decisions. The conclusions drawn highlight the importance of ESG disclosure in the IPO process and provide recommendations for its consideration de lege ferenda.

Viime vuosina markkinoilla on kiinnitetty yhä enemmän huomiota ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin tekijöihin eli ESG-tekijöihin. Euroopan unioni (EU) on pyrkinyt vastaamaan tähän suuntaukseen valmistelemalla useita uusia aloitteita ja tavoitteita. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen aktivoida myös pääomavirrat. ESG-tiedonantoa ohjaavat paitsi pakolliset säädökset myös sidosryhmien kasvavat odotukset ja vaatimukset. Tutkielma keskittyy erityisesti ESG-tiedonannon merkitykseen listautumisprosessissa. Listautumisesite muodostaa keskeisen osan tiedonantoa listautumisannin yhteydessä. Listautumisen yhteydessä yrityksen arvopapereita tarjotaan julkisesti ensimmäistä kertaa sijoittajille tai haetaan niille kaupankäyntilupaa säännellyillä markkinoilla. Listautumisesta seuraa muun ohella merkittäviä muutoksia liikkeeseenlaskijoiden tiedonantovelvoitteisiin. Valitettavasti esiteasetus on suurelta osin jäänyt huomiotta sekä EU:n sääntelytasolla että aiemmissa tutkimuksissa. Asetuksen ei voida katsoa täyttävän tarkoitustaan eli antavan sijoittajille tarvittavia tietoja perustellun sijoituspäätöksen tekemiseksi, koska riittävän laadukasta tietoa ESG-tekijöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista ei ole tarjolla. Tämä johtaa tiedon epäsymmetriaan ja epäsuhdan syntymiseen markkinoille. Koska säädökset eivät aseta riittäviä ESG-vaatimuksia, tutkielmassa laajennetaan tarkastelu koskemaan myös arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä vastuun sääntelyä. Tutkimus pohjautuu pääasiassa olemassa olevaan kirjallisuuteen sekä oikeusdogmatiikkaan. Lisäksi sitä tukevat asiantuntijahaastattelut ja julkaistujen listalleottoesitteiden analyysi. Keskeiset tulokset osoittavat, että ESG-tiedonannoilla on merkittävä vaikutus listautumisantiin ja sijoittajien sijoituspäätöksiin. Johtopäätöksissä korostetaan ESG-tiedonannon merkitystä listautumisannin yhteydessä ja annetaan suosituksia sen huomioon ottamiseksi tulevaisuudessa.