The power of language in shaping people’s perceptions about the future of work : How is the future of work discussed in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat, and who is represented in these conversations?
1.12 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset337
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
This qualitative research explored how the future of work was discussed in the Finnish newspaper Helsingin Sanomat during the autumn of 2022. The data comprised 37 text samples of varying text types, most of them opinion pieces. The decision to analyse news media discussions was motivated by the media's influential role in shaping people’s perceptions. The study aimed to examine how language use might influence peoples’ perceptions of the future of work and the portrayal of different social actors in these discussions. It focused on how the future was depicted in various texts and aimed at analysing the linguistic choices made in the discussions related to the future of work. The aim was to identify which social actors and perspectives were highlighted over others. The guiding motivation of the research was that the construction of a sustainable future requires considering the diverse needs of social actors. The processes that aim to shape the future should involve people from varied backgrounds, with diverse values and desires.
The theoretical framework operated through a socio-constructivist perspective and combined the principles of futures studies to the prior research on work and its development. The data was analysed through critical discourse analysis. The findings indicated that the discourses in Helsingin Sanomat were twofold: on the one hand emphasising productivity and competitiveness and on the other sociocultural aspects. The study found out that an underlying nationalist ethos motivated certain attitudes towards the development of the future of work. It was also detected that the representations of different social actors often generalise certain qualities attributed to different social groups.
Moreover, the findings indicated that the linguistic choices, particularly the usage of tone and verbs, might influence the way a specific development of the future and the certainty of it will be perceived. The concluding statement emphasized that these images of the future of work might further affect individuals’ views of their identities, their beliefs about themselves as workers, and their perceptions of their ability to influence the future. Therefore, it is crucial to highlight the important role language plays in shaping our perceptions of the future.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten työn tulevaisuudesta keskusteltiin Helsingin Sanomissa syksyn 2022 aikana. Aineisto koostui 37 tekstistä eri tekstilajeista, joista suurin osa oli mielipidekirjoituksia. Uutismediakeskustelujen tutkimusta ohjaava motiivina oli journalistisen median merkittävä rooli yksittäisten ihmisten käsitysten ja todellisuuksien muovaamisessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kielenkäyttö voi vaikuttaa ihmisten käsityksiin työn tulevaisuudesta ja eri yhteiskunnallisten toimijoiden esittämisestä näissä keskusteluissa. Tutkimus keskittyi tulevaisuuden ulottuvuuksien kuvaamiseen eri teksteissä ja pyrkiä analysoimaan kielellisiä valintoja joita työn tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa tehtiin. Tavoitteena oli tunnistaa, mitkä yhteiskunnalliset toimijat ja näkökulmat nousivat muiden yläpuolelle. Tutkimuksen johtoajatuksena oli tuoda esiin, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden tarpeiden huomioimista. Tulevaisuuden muokkaamiseen tähtääviin prosesseihin tulisi osallistua ihmisiä erilaisista taustoista, sekä monipuolisista arvopohjista ja toiveista. Yksilöiden yhteiskunnallisen vallan epätasapaino voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitkä ideat asetetaan etusijalle, mikä voi johtaa epätasa-arvoisiin tulevaisuuskuviin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys toimi sosiokonstruktivistisesta näkökulmasta ja yhdisti tulevaisuudentutkimuksen periaatteet aikaisempaan työtä ja sen kehittämistä käsittelevään tutkimukseen. Aineistoa analysoitiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että Helsingin Sanomien diskurssit olivat kaksijakoisia: toisaalta tuottavuuden ja kilpailukyvyn korostamista ja toisaalta sosiokulttuuristen näkökulmien painottamista. Tutkimuksessa selvisi, että joidenkin tekstien taustalla oleva nationalistinen eetos motivoi tiettyjä asenteita työn tulevaisuuden kehittämistä kohtaan. Tuloksista havaittiin myös, että eri yhteiskunnallisia toimijoita ja sosiaalisia ryhmien ominaisuuksia yleistettiin ja esitettiin yksipuolisesti.
Lisäksi tulokset osoittivat, että kielelliset valinnat, erityisesti äänensävyjen ja verbien käyttö, voivat vaikuttaa siihen, miten tietty tulevaisuuden kehitys ja todennäköisyys nähdään. Loppupäätelmänä oli, että koska nämä kuvat työn tulevaisuudesta saattavat edelleen vaikuttaa yksilöiden näkemyksiin identiteetistään sekä heidän uskomuksiinsa itsestään työntekijöinä ja yksilöinä, on korostettava, kuinka tärkeä kielen rooli on tulevaisuuskäsityksiemme muokkaajana.