Käsitteiden elollisuuden vaikutus semanttiseen tiedonkäsittelyyn terveillä ikääntyneillä ja Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin käsitteiden elollisuuden vaikutusta terveiden ikääntyneiden ja Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden semanttiseen tiedonkäsittelyyn, sekä eroaako Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden suoriutuminen terveiden ikääntyneiden suoriutumisesta semanttisissa tehtävissä. Semanttinen muisti alkaa häiriintyä Alzheimerin taudissa jo taudin varhaisessa vaiheessa, mutta on epäselvää, onko häiriintyminen kategoriaspesifiä eli elollisen tai elottoman kategorian käsitteisiin painottuvaa. Aiemmissa tutkimuksissa saadut keskenään ristiriitaiset tulokset voivat johtua arviointimenetelmien sopimattomuudesta kategoriaspesifisyyden tutkimiseen, sillä käytössä ei ole yhtä kattavaa ja luotettavaksi todettua menetelmää.

Aineisto koostui 60–80-vuotiaista Alzheimerin tautia sairastavista henkilöistä (n= 13) sekä terveistä ikääntyneistä henkilöistä (n=40). Kaikille tutkittaville tehtiin Ida Luotosen ja Kati Renvallin kehittämä 11 tehtävää käsittävä semanttisen muistin arviointipatteristo, joista tässä tutkimuksessa tarkastellut tehtävät olivat kategorialajittelutehtävä kirjoitetuilla sanoilla ja kuvilla, Mikä ei kuulu joukkoon? -tehtävä sekä kuvan ja sanan yhdistämistehtävä kirjoitetuilla ja puhutuilla sanoilla. Kategorialajittelutehtävän sekä kuvan ja sanan yhdistämistehtävän kahden eri version pisteet yhdistettiin, joten tarkastelimme suoriutumista kolmessa tehtäväkokonaisuudessa. Tehtäviä ei oltu alun perin kehitetty kategoriaspesifisyyden tarkasteluun, joten niistä poimittiin pelkästään elollisia tai elottomia käsitteitä sisältäviä osatehtäviä ja tarkasteltiin oikeiden vastausten prosenttiosuuksia. Tehtävissä käytettyihin käsitteisiin liittyvät psykolingvistiset muuttujat erosivat merkitsevästi elollisten ja elottomien käsitteiden välillä, joten myös näiden muuttujien vaikutusta ryhmien suoriutumiseen tehtävistä tarkasteltiin.

Terveillä ikääntyneillä suoriutuminen ei eronnut elollisten ja elottomien osatehtävien välillä. Tulos antaa viitteitä siitä, ettei terveillä henkilöillä esiintyisi kategoriaspesifisyyttä semanttisessa tiedonkäsittelyssä. Myöskään Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä elollisten ja elottomien osatehtävien välillä ei ilmennyt eroa. Verrattaessa suoriutumista ryhmien välillä, havaittiin Alzheimerin tautia sairastavilla elottomaan kategoriaan painottuvaa kategoriaspesifisyyttä yhdessä tehtävässä. Kontrolliryhmä suoriutui tässä tehtävässä kuitenkin lähellä kattoa ja psykolingvistiset muuttujat vaikuttivat tuloksiin, joten kategoriaspesifisyydestä ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Myös Alzheimerin tautia sairastavien pieni ryhmäkoko on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että Alzheimerin tautiin liittyisi kategoriaspesifisyyttä. Tulos tukee vallalla olevaa käsitystä kategoriaspesifin häiriön yksilöllisyydestä Alzheimerin taudissa. Suomen kielellä ei ole olemassa kategoriaspesifisyyden arviointiin tarkoitettua menetelmää, joten tämä tutkimus antaa suuntaa sille, millaisia tehtäviä olisi hyvä kehittää tulevaisuudessa.

Asiasanat: semanttinen muisti, Alzheimerin tauti, ikääntyminen, kategoriaspesifisyys