Kohti yhä useammalle avointa koulua : Tutkimus opettajaopiskelijoiden inkluusioasenteista
| dc.contributor.author | Vanhatalo, Anna | |
| dc.contributor.department | fi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education| | - |
| dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | - |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences| | - |
| dc.date.accessioned | 2018-08-31T12:36:08Z | |
| dc.date.available | 2018-08-31T12:36:08Z | |
| dc.date.issued | 2018-08-31 | |
| dc.description.abstract | Suomalaisen koulutuspolitiikan tavoitteeksi on asetettu inklusiivinen, osallistava, kaikil-le yhteinen koulu. Tämän tavoitteen toteuttamisessa opettajilla, niin nykyisillä kuin tule-villa, on hyvin keskeinen rooli. Siksi sen, miten opettajat suhtautuvat inkluusioon, ym-märtäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrällisen tutkimuksen keinoin kartoittaa tule-vista luokanopettajista, erityisluokanopettajista ja laaja-alaisista erityisopettajista muo-dostuvan tutkimusjoukon asennoitumista inklusiiviseen opetukseen. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla kevättalvella 2016. Lopullinen tutki-musjoukko muodostui 259:stä neljän eri puolilla Suomea sijaitsevan yliopiston opiskeli-jasta. Saatujen tulosten perusteella tulevien opettajien asennoitumista inkluusioon voitiin pitää ryhmätasolla kielteisenä. Myönteisimmin kolmesta koulutusalaryhmästä inkluusioon suhtautuivat tulevat laaja-alaiset erityisopettajat, heitä jonkin verran kielteisemmin tule-vat erityisluokanopettajat ja kielteisimmin tulevat luokanopettajat. Erot koulutusalaryh-mien välillä osoittautuivat tilastollisesti merkittäviksi ainoastaan tulevien laaja-alaisten erityisopettajien ja tulevien luokanopettajien välillä. Tutkimuksen osana kartoitetuista taustamuuttujista koulutusalan lisäksi tilastollisesti merkittäväksi osoittautui ainostaan kokemus luokanopettajaopintojen riittävyydestä: lo-opiskelijat, jotka pitivät opintojaan inklusiivisen opetuksen näkökulmasta riitävinä, suhtautuivat selkeästi myönteisemmin inkluusioon kuin opintonsa riittämättömiksi kokeneet. Asennoitumista inkluusioon selvitettiin tutkimuksessa myös kaikkien oppilaiden yhdes-sä opiskelun, erillisen erityisopetuksen tarpeen ja opettajien erityispedagogisen osaami-sen näkökulmista. Niistä ensimmäisen, joka kyseisistä kolmesta näkökulmasta selkeim-min ilmaisi inkluusion tasa-arvoa ja oikeidenmukaisuutta korostavaa ulottuvuutta, asen-noitumisen havaittiin kallistuvan myönteiseen suuntaan. Kahden muun näkökulman, jotka kartoittivat | - |
| dc.format.content | abstractOnly | - |
| dc.identifier.olddbid | 162634 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/145845 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/6421 | |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.publisher | fi=Turun yliopisto|en=University of Turku| | - |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/145845 | |
| dc.title | Kohti yhä useammalle avointa koulua : Tutkimus opettajaopiskelijoiden inkluusioasenteista | - |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | - |