Regulation on Environmental, Social and Governance (ESG) Rating Activities – Implications for Investor Protection
594.95 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
The demand for reliable information on Environmental, Social, and Governance (ESG) matters has
surged in recent years. ESG ratings are pivotal in this context, necessitating high standards of reliability,
quality, and transparency. However, these standards have not always been met. To address this issue,
the EU proposed the Regulation on the transparency and integrity of ESG rating activities (ESGR) in
June 2023. The European Parliament adopted the Regulation in April 2024, and it is expected to come
into effect in the first half of 2026. The Regulation's primary objectives are to ensure confidence and
transparency in the methodologies, models, assumptions, and sources used for ESG ratings, with the
broader aim of integrating sustainable finance into investor protection regimes. This thesis explores the
new features of the Regulation, focusing on its impact on investor protection.
The thesis employs a doctrinal research method combined with law and economics. It also incorporates
comparative and political aspects. Legal dogmatics are primarily applied to the ESGR and the regulation
of credit ratings. Comparative aspects enrich the legal dogmatic analysis of the two regimes, while the
assessment of whether the ESGR enhances investor protection is conducted using law and economics.
The key finding of the thesis is that the ESGR is a valuable addition to the field of sustainable finance,
but significant clarifications are necessary to fully realise its potential. The thesis underscores the need
to clarify the Regulation to ensure an adequate level of investor protection. Additionally, it suggests that
clearer guidelines on rating methodologies are essential to achieve the Regulation's objectives.
Viime vuosina tarve luotettavalle tiedolle ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan
(ESG) liittyvistä asioista on kasvanut merkittävästi. ESG-luokituksilla on keskeinen rooli tässä
yhteydessä, minkä vuoksi tulee edellyttää, että nämä luokitukset ylläpitävät korkeita standardeja niiden
luotettavuuden, laadun ja läpinäkyvyyden osalta. Näitä standardeja ei kuitenkaan ole aina noudatettu, ja
tämän ongelman ratkaisemiseksi EU antoi kesäkuussa 2023 ehdotuksen ESG-luokitusasetuksesta
(ESGR). Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen huhtikuussa 2024, ja sen odotetaan tulevan voimaan
vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Asetuksen ensisijaisena tavoitteena on varmistaa ESG-
luokituksissa käytettyjen menetelmien, mallien, oletusten ja lähteiden luotettavuus ja läpinäkyvyys.
Asetuksen laajempana tavoitteena on kestävän rahoituksen integroiminen sijoittajansuojasääntelyyn.
Tämä tutkielma tarkastelee asetuksen uusia piirteitä keskittyen siihen, kuinka ne vaikuttavat
sijoittajansuojaan.
Tutkielmassa käytetään oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää yhdistettynä oikeustaloustieteeseen.
Näiden lisäksi tutkielmassa hyödynnetään myös vertailevia ja poliittisia näkökulmia.
Oikeusdogmatiikkaa sovelletaan ensisijaisesti ESG-luokitusasetuksen ja luottoluokitussääntelyn
tarkastelun yhteydessä. Vertailevat näkökulmat rikastuttavat kahden sääntelyjärjestelmän
oikeusdogmaattista analyysiä, kun taas ESG-luokitusasetuksen vaikutusta sijoittajansuojaan arvioidaan
oikeustaloustieteen avulla.
Tutkielman keskeinen havainto on, että ESG-luokitusasetus on arvokas lisä kestävän rahoituksen alalle,
mutta asetusta tulee merkittävästi selventää sen täyden potentiaalin hyödyntämiseksi. Tutkielma
korostaa tarvetta selventää asetusta riittävän sijoittajansuojan saavuttamisen varmistamiseksi. Lisäksi
tutkielmassa ehdotetaan, että selkeät tarkennukset luokitusmenetelmiin ovat välttämättömiä asetuksen
tavoitteiden saavuttamiseksi.