Toiminnallinen opetus lukemaan innostamisen välineenä alkuopetuksessa

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten alkuopetuksen opettajat kuvailivat toiminnallisen oppimisen ilmenemistä alkuopetuksen lukemiseen innostamisen yhteydessä. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Miten opettajat kuvaavat oppilaiden lukemaan innostumista toiminnallisen opetuksen yhteydessä? 2. Mitä toiminnallisia menetelmiä opettajat kuvaavat käyttävänsä osana lukemisen innostamista? 3. Mitä hyötyjä ja haasteita toiminnallisessa opetuksessa nähdään lukemaan innostamisen näkökulmasta? Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kokeneita alkuopetuksen opettajia. Alkuopetus valittiin tutkimuksen kontekstiksi, sillä alkuopetuksessa lukemaan innostaminen on erityisen tärkeää. Lukutaito on oppilaille uusi taito, jonka harjoitteluun on motivoitava kaikkia. Tutkimus toteutui laadullisena tutkimuksena, ja tutkimukseen osallistui kaksitoista (N=12) perusopetuksen luokkien 1–3 opettajaa, joita haastateltiin yksilöllisesti puolistrukturoidun teemahaastattelun mukaisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa keskeisinä tarkasteltuina teemoina nousivat esiin opettajien havainnot oppilaiden innostumisen ilmenemisestä toiminnallisen lukemisen aikana, opettajien käyttämät menetelmät sekä toiminnallisen oppimisen yhdistämisen edut lukemaan innostamisessa. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että fyysiset pelit, leikit ja liikkuminen opetuksen yhteydessä lisäsivät oppilaiden lukuinnostusta sekä koulussa että vapaa-ajalla. Toiminnallisen opetuksen koettiin sopivan monipuolisesti monenlaisille oppilaille, mutta osalle toiminnallisuus menetelmänä lukemisen yhteydessä koettiin liian haastavana, jopa eriytettynä. Opetusryhmän moninaisuus olikin merkittävä tekijä siinä, miten paljon toiminnallista opetusta oppilasryhmässä toteutettiin ja kuinka haastavana sen toteuttaminen koettiin. Myös opettajien omat taidot, innostus ja motivaatio toiminnallisuutta kohtaan vaikuttivat merkittävästi siihen, miten työläänä he toiminnallisen opetuksen valmistelun ja käyttämisen kokivat. Tutkimuksessa huomattiin myös, että toiminnallisuus lukemisen yhteydessä voidaan määritellä eri tavoin. Osa opettajista kuvasi esimerkiksi kirjastokäyntejä keskeisenä toiminnallisuuden muotona. Menetelmien suhteen huomiota herättää draaman käytön vähäisyys sekä digitaalisuuteen perustuvan toiminnallisuuden puuttuminen lähes kokonaan.