OECD:n BEPS-hanke ja EU:n veronkiertodirektiivi

dc.contributor.authorHuhtala, Katariina
dc.contributor.departmentfi=Laskentatoimen ja rahoituksen laitos|en=Department of Accounting and Finance|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Yritysjuridiikka|en=Business Law|
dc.date.accessioned2019-10-21T09:52:24Z
dc.date.available2019-10-21T09:52:24Z
dc.date.issued2019-09-10
dc.description.abstractOECD aloitti vuonna 2013 BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting), jolla pyritään uudistamaan kansainvälistä yritysverojärjestelmää. Useat valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan hankkeessa annettuja suosituksia, joiden avulla pyritään ehkäisemään veropohjan rapautumista ja siirtohinnoittelua. Euroopan unionissa BEPS-hankkeen implementointi halutaan toteuttaa koordinoidusti, jotta sisämarkkinoiden tehokkuus ja toiminta voidaan varmistaa. Jäsenvaltioiden yksittäiset toimenpiteet hankkeen implementoimiseksi saattaisivat johtaa sisämarkkinoiden hajautumiseen, minkä seurauksena sisämarkkinoiden toiminta häiriintyisi. Olennaista on muutenkin pyrkiä ratkaisemaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verojen kiertämiseen liittyviä ongelmia unionin tasolla niin lyhyellä kuin pitkällä välillä. Vastauksena tarpeeseen toisaalta implementoida BEPS-hanketta yhdenmukaisesti ja toisaalta toteuttaa muita lyhyellä aikavälillä tarvittavia toimenpiteitä neuvosto antoi vuonna 2016 ehdotuksen verojen kiertämistä ehkäisevästä paketista, johon sisältyi myös ehdotus verojen kiertämistä ehkäisevästä direktiivistä. Tämän direktiivin on tullut olla pääasiallisesti sovellettavaa oikeutta 1 tammikuuta 2019 lähtien. Direktiivi nosti esille myös kysymyksen siitä, ylittikö Euroopan unioni mahdollisesti toimivaltansa sen säätäessään. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten BEPS-hanketta on implementoitu verojen kiertämistä ehkäisevän direktiivin avulla. Tarkoituksena on selvittää direktiivin asemaa toisaalta BEPS-hankkeen implementoinnin välineenä ja toisaalta EU:n toimena verojen kiertämisen ehkäisemiseksi. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan direktiivin suhdetta EU:n toimivaltaan erityisesti toissijaisuusperiaatteeseen noudattamisen näkökulmasta.
dc.format.extent66
dc.identifier.olddbid165198
dc.identifier.oldhandle10024/148347
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20654
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019100331107
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148347
dc.subjectATAD, BEPS, EU-vero-oikeus, verojen kiertäminen
dc.titleOECD:n BEPS-hanke ja EU:n veronkiertodirektiivi
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Huhtala_Katariina_opinnayte.pdf
Size:
508.96 KB
Format:
Adobe Portable Document Format