Osakeyhtiön osakepääoman muodostuminen ja historia
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Osakeyhtiöllä yhtiömuotona on yli satavuotinen historia Suomessa, kun mittapuuna käytetään normatiivijärjestelmään perustuvaa osakeyhtiölakia. Osakeyhtiö syntyi markkinaistumisen tarpeesta tehtävänään vastata taloudellisen vaihdannan vaatimuksiin. Ensimmäisen varsinaisen osakeyhtiölain tavoitteena vuonna 1895 oli mahdollistaa pääomien hankkiminen yleisiltä markkinoilta tarjoamalla suojaa sijoittajille ja velkojille. Vuonna 2021 osakeyhtiö on suosituin yritysmuoto Suomessa, se on modernin elinkeinotoiminnan perusyksikkö ja sitä kuvataan organisoitumismuodoksi modernille kapitalismille.
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten kulloinenkin osakeyhtiölaki on määritellyt osakeyhtiön oman pääoman, mikä on ollut osakepääoman merkitys ja mitä osakeyhtiölaissa säädetään vähimmäisosakepääomasta ja negatiivisesta pääomasta. Tutkielman päämetodina käytetään oikeusdogmaattista lähestymistapaa ja lisäksi hyödynnetään oikeushistoriaa. Lainsäätäjän tahtoa tutkitaan osakeyhtiölakien lisäksi muista tutkielman aiheeseen mahdollisesti liittyvistä voimassa olevista laeista. Säädöstekstien lisäksi paneudutaan lain esitöihin, joita täydennetään oikeuskirjallisuudella. KHO:n ratkaisuilla havainnollistetaan käsiteltävää asiaa.
Osakeyhtiö syntyi tarpeesta kerätä ja kartuttaa pääomia. Osakepääoman tehtävänä oli ilmaista alkupääoma yhtiötoimintaa aloittaessa ja lähtökohtaisesti se oli ainoa omaisuuserä siinä vaiheessa. Osakepääoma toimi luotonannon perustana velkojien perspektiivistä ja velkojien suoja perustui osakepääoman koskemattomuuteen. Osakeyhtiölain uudistuksessa 1978 velkojansuojaa vahvistettiin vähimmäisosakepääomasäännöksellä ja sidotun oman pääoman pysyvyydellä. 2006 siirryttiin nimellisarvottomaan pääomajärjestelmään, jolloin osakepääoman luonne muuttui. Velkojansuoja perustuu oman pääoman jaotteluun sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan sekä maksukyvyn säilymiseen kaikissa varojenjako tilanteissa. 2019 poistui kokonaan yksityisen osakeyhtiön vähimmäisosakepääomavaatimus. Osakeyhtiö voidaan perustaa ilman osakepääomaa tai osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata SVOP-rahastoon. Vähimmäisosakepääomavaatimuksen poistamisella ei ole merkittävää vaikutusta velkojansuojaan, johon ennemminkin vaikuttaa maksukykyisyysvaatimussäännös, tasetesti sekä ajankohtaiset tilinpäätöstiedot ja hallituksen velvollisuus tehdä rekisteri-ilmoitus negatiivisesta omasta pääomasta.