Asian selvittäminen ja selvittämisvelvollisuuden jakautuminen veroprosessissa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan asian selvittämistä ja selvittämisvelvollisuuden jakautumista ensin yleisesti hallintoasioissa, jonka jälkeen siirrytään tarkastelemaan aihetta veroasioiden näkökulmasta. Hallintotuomioistuinten käsittelemät asiat ovat keskenään hyvinkin erilaisia, ja veroprosessi poikkeaa niin sanotusta tavanomaisesta hallintoasiasta erilaisen asianosaisasetelmansa vuoksi. Hallintolainkäyttöä sääntelee nykyisin 1.1.2020 voimaan tullut laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Tutkielman metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Sen tavoitteena on antaa systemaattinen esitys hallintoprosessissa – varsinkin veroprosessissa – tapahtuvasta asian selvittämisestä ja selvityskeinoista, sekä niitä koskevista oikeussäännöistä, oikeus-kirjallisuudesta, oikeuskäytännöstä ja oikeusperiaatteista. Tutkielman lähteinä on käytetty pääasiallisesti kotimaista oikeuskirjallisuutta, uuden hallintoprosessilain valmisteluaineistoa sekä aiheeseen liittyviä tuomioistuinratkaisuja. Hallintoprosessilain asian selvittämistä koskeva säännös on melko yleisluonteinen, koska sen tulee soveltua moniin erilaisiin asioihin ja asiaryhmiin. Myös verotusmenettelylaissa ja laissa oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä asian selvittämisestä säädetään melko ylimalkaisesti – pääsääntö on, että sen, jolla on siihen paremmat mahdollisuudet, tulee esittää asiassa selvitystä. Laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ei säädetä erikseen todistustaakasta. Koska veroprosessia tai edes hallintoprosessia koskevaa todistustaakkasääntelyä ei siis käytännössä ole, ja selvittämisvelvollisuuden jakautumisestakin on säännelty vain hyvin yleisellä tasolla, tulee selvittämisvelvollisuuden jakautumista ja lopulta mahdollisesti todistustaakkaa arvioitaessa ottaa huomioon esimerkiksi käsillä olevan asian erityispiirteet sekä osapuolten asemat. Arviointi tulee siis toteuttaa tapauskohtaisesti ja kokonaisharkintaa käyttäen, ja tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka eri asiat vaikuttavat selvittämisvelvollisuuden jakautumista arvioitaessa. Pääsääntöisesti selvittämisvelvollisuus verovelvollisuuden synnyttävistä seikoista on veronsaajalla, kun taas verovelvollisen vastuulla on esittää verovelvollisuutta vähentäviä tai sen poistavia seikkoja. Yleensä veroviranomaisella tai hallintotuomioistuimella on paremmat edellytykset esittää selvitystä esimerkiksi eri viranomaisten rekistereistä saatavista tiedoista taikka hintatiedoista, kun taas verovelvollisella on viranomaisia paremmat mahdollisuudet esittää selvitystä esimerkiksi omasta taloudellisesta tilanteestaan.