Kenen ehdoilla avoimuutta edistetään? : Kehysanalyysi avoimuusrekisterilaista annetuista lausunnoista

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen avoimuusrekisterilaista annettuja lausuntoja lain valmistelun aikana lausuntokierroksella. Ennen avoimuusrekisteriä lobbausta suoraan sääntelevää lainsäädäntöä ei oikeastaan ole ollut Suomessa, joten avoimuusrekisterin perustamisen voidaan katsoa olleen merkittävä askel lobbauksen sääntelyssä. Avoimuusrekisteri perustettiin Suomeen vuonna 2024 ja lakia valmisteltiin vuosien 2021–2023 aikana. Tutkimustani ohjaa läpinäkyvyyden käsite, joka on tärkeässä roolissa, kun puhutaan lobbaamisesta ja poliittisen päätöksenteon sekä hallinnon avoimuudessa. Käyn lähdekirjallisuuden avulla tutkimuksessani aluksi läpi lobbaamista ja sitä, minkälaiset lähtökohdat Suomessa oli avoimuusrekisterin perustamiselle ennen sen käyttöönottoa vuoden 2024 alussa. Tutkimusotteeni on aineistolähtöistä ja teoria ohjaa tekemääni tutkimusta. Käyn lisäksi läpi läpinäkyvyyden käsitettä, sekä sitä, minkälaisia muotoja läpinäkyvyydellä voi hallinnollisesti olla. Aineistona tutkimuksessa käytän avoimuusrekisteristä annettuja suomenkielisiä lausuntoja lain valmistelun virallisella lausuntokierroksella, jossa eri toimijoilla on ollut mahdollisuus kommentoida lain sisältöä. Lausuntoja annettiin lausuntokierroksella yhteensä 195, joista suomenkielisiä on 191. Työssäni on teorialähtöisen kehysanalyysin sekä aineistolähtöisen analyysin piirteitä ja yhdistelen työssäni molempia. Metodina aineiston analysoinnissa toimii kehysanalyysi, jonka avulla määrittelen aineistosta kuusi hallitsevaa kehystä. Näitä hallitsevia kehyksiä käyttäen syvennyn vielä erikseen neljän erilaisen toimijan antamaan lausuntoon avoimuusrekisteristä. Tutkimuksessani pyrin määrittelemään minkälaisia kehystyksiä eri lausunnonantajat tekevät ja miten he näitä kehyksiä perustelevat. Alkuoletuksena toimii se, että toimijoiden tekemät kehystykset ovat riippuvaisia niiden omasta asemoitumisesta lobbauksen kentälle ja lausunnonantajat pyrkivät lausunnoissaan ajamaan itselleen edullisia asioita. Tutkimuksen perusteella avoimuusrekisteriin sekä läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseen poliittisessa päätöksenteossa suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Toimijat kuitenkin kehystävät lakiehdotuksen sisältöä riippuen siitä, mikä on niiden asema vaikuttamisen kentällä. Lobbausta harjoittavat toimijat painottivat esimerkiksi avoimuusrekisterin keveyttä ja tarkkarajaisuutta, kun taas avoimuusrekisterin sisältöä enemmän hyödyntävät tai tarkastelevat tahot painottivat mahdollisimman laaja-alaista ja yksityiskohtaista avoimuusrekisteriä. Tulosten perusteella Suomessa suhtaudutaan avoimuuden lisäämiseen ja lobbauksen sääntelyyn yksimielisen myönteisesti asemasta riippumatta. Myös avoimuusrekisterin perustamiseen suhtauduttiin myönteisesti, vaikka sen yksityiskohdista oltiinkin eri mieltä.