Suomenkielisten taiteilijaromaanien tilallisuus 1884–1939

Abstract

<p>In this article, we examine the spatiality of the Finnish <em>Künstlerroman</em> (the artist’s novel) in 1884–1939 based on digitised material from a card index annotated by human readers. We extract the settings of the novels and map them using geographic information system. The maps show a tension between urban and rural, coastal and inland, and north and south, which we have explored through the concepts of centre and periphery. Savonia, Lapland, Karelia and North Ostrobothnia are described as areas of peace, homecoming and inspiration. However, the role of the periphery is ambiguous, as Lapland in particular can also be depicted as an internationally networked region, or rural villages can also signify to the artist a sense of isolation and scarcity of opportunities. In terms of cities, Helsinki’s locations are described in much more detail than other areas. Helsinki is also presented in many works as a modern metropolis. Finnish artist’s novels have their “windows open to Europe”, but the Europe depicted in the novels is a western one. However, the material also includes trips to the Balkans and the Soviet Union. We have developed a Python tool to study the journeys, which transforms their itineraries into a spatial network.<br><br></p><p>Keywords: artist’s novel, digital humanities, literary geography, spatial turn, Finland</p><p><br></p><p>Tässä artikkelissa tarkastelemme suomenkielisen taiteilijaromaanin tilallisuutta vuosina 1884–1939. Aineistonamme on ihmislukijoiden annotoima paperikortisto, jonka olemme digitoineet tietokannaksi. Tietokantaan sisältyy 70 taiteilijaromaania väliltä 1884–1939, joista 62 teosta sisältää paikkatietoja. Olemme keränneet kortistosta romaanien tapahtumapaikat ja tuoneet ne paikkatietojärjestelmän avulla kartoille. Kartoissa näkyy jännite kaupunkien ja maaseudun, rannikon ja sisämaan sekä pohjoisen ja etelän välillä, jota olemme tutkineet keskuksen ja periferian käsitteiden kautta. Savoa, Lappia, Karjalaa ja Pohjois-Pohjanmaata kuvataan rauhan, kotiinpaluun ja inspiraation alueina. Periferian rooli on kuitenkin monitulkintainen, sillä erityisesti Lappi voidaan kuvata myös kansainvälisesti verkostoituneena alueena, tai maaseutukylät voivat merkitä taiteilijalle myös eristyneisyyden tunnetta ja mahdollisuuksien niukkuutta. Kaupunkien osalta Helsingin paikkoja kuvataan paljon yksityiskohtaisemmin kuin muita alueita, jolloin kartta tulee kaupunginosien, rakennusten ja katujen tasolle. Helsinki esitetään monissa teoksissa myös modernina metropolina. Suomalaisissa taiteilijaromaaneissa ”ikkunat ovat auki Eurooppaan”, mutta romaaneissa kuvattu Eurooppa on varsin läntinen. Aineistoon kuuluu kuitenkin myös matkoja mm. Balkanille ja Neuvostoliittoon. Olemme kehittäneet matkojen tutkimiseen Python-työkalun, joka muuttaa niiden reitit tilalliseksi verkostoksi. Pohdimme artikkelissa myös kirjallisen maantieteen metodologisia ongelmia kuten laajempien alueiden palauttamista pisteiksi. Tilallisen historian käyttämät kartat palauttavat usein tilan kartesiolaiseen koordinaatistoon, mutta rekonstruoimamme matkareittien verkosto pyrkii ylittämään pelkän pistemäisen tavan esittää tilaa.</p>