Yksipuolisesta sopimisesta omaishoidon ennakoivaan sopimiseen

Abstract

Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastelen omaishoidon nykyisiä sopimisen käytäntöjä sekä pohdin ennakoivan sopimisen lähtökohtien hyödyntämisen mahdollisuutta omaishoidon sopimisen käytäntöjen kehittämisessä. Tutkimuskysymykseni ovat, minkälaisia selontekoja paikantuu hyvinvointialueiden kesällä 2024 voimassa olleista omaishoidon toimintaohjeista, joilla hyvinvointialueet perustelevat nykyisiä omaishoidon sopimisen käytäntöjään sekä miten ennakoivan sopimisen lähtökohdat näkyvät kesällä 2024 hyvinvointialueilla voimassa olleissa omaishoidon toimintaohjeissa.

Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu omaishoidosta ja ennakoivasta sopimisesta. Omaishoito kytkeytyy sosiaalipalveluna uusliberalistiseen talouspolitiikkaan. Omaishoito on yksi hoivan ja huolenpidon järjestämisen tapa. Se perustuu lakiin Omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoito kietoutuu myös yhteiskunnassa itsemääräämisen ja demokratian toteutumisen kysymyksenä hoivaa tarvitsevalle. Ennakoivan sopimisen viitekehyksen mukaan sopimusosapuolet tekevät yhteistyötä tunnistamalla ja huomioimalla sopimuskauden toteutumiseen myönteisesti, että heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Sopimusosapuolet laativat yhteisen vuoropuhelun myötä sopimuksen, jossa on huomioituna molempien sopimusosapuolien toiveet. Ennakoivan sopimisen myötä sopimusosapuolet tekevät yhteistyötä sopimuskauden aikana sekä arvioivat yhteydenpidon myötä sopimuksen tavoitteita ja niiden toteutumista.

Tutkielmani aineistona käytän hyvinvointialueiden internet-sivuilta kesällä 2024 kerättyjä omaishoidon toimintaohjeita. Tutkielmani on laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelminä käytän sisällönanalyysiä sekä selontekojen analyysiä.

Tutkielmani tuloksena omaishoidon sopimisen nykykäytännöt kuvautuvat vakiintuneiksi omaishoidon sopimuskäytäntöjen kulttuuriin kuuluviksi toimintakäytännöiksi, joita hyvinvointialueiden antamat selonteot vahvistavat sekä ylläpitävät. Omaishoidon sopimisen käytäntöihin lukeutuu perusolettamana hyvinvointialueiden valta-aseman sekä roolin korostuminen sekä omaishoidon irtisanomisen paikantuminen omaishoitajasta johtuvista syistä. Tämän seurauksena omaishoitajan asema näyttäytyy kapeana omaishoidon sopimuskäytännöissä. Ennakoivan sopimisen lähtökohtia ei ole nähtävissä nykyisissä omaishoidon sopimisen käytännöissä. Ennakoivan sopimisen myötä voidaan vahvistaa yhteistä sopimista sekä yhteistoimintaa, ja omaishoidon molempien sopimusosapuolien intressit tulevat huomioiduksi sopimisen käytännöissä. Ennakoivan sopimisen lähtökohdat sitouttavat sopimusosapuolia vahvemmin omaishoidon sopimuskauden ajalle sekä mahdollisuutena on myös omaishoidon houkuttelevuuden lisääminen. Ennakoivan sopimisen myötä sopimuskäytännöissä on mahdollista vahvistaa sosiaalityön ydinosaamista sekä sosiaalityön käytössä olevia menetelmiä.