Nuoren sosiaalisen pääoman tukeminen yläkoulussa : Kuraattoreiden ajatuksia pääoman vahvistamiseen vaikuttavista tekijöistä
Ladataan...
823.83 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani aiheena on nuoren sosiaalisen pääoman tukeminen yläkoulussa. Selvitän
tutkimustyössäni, miten koulukuraattorin näkökulmasta yläkoulussa kyetään tukemaan nuoren
sosiaalista pääomaa ja mitkä elementit tukevat nuoren hyvinvointia. Oma koulu ja luokka
kasvuyhteisönä ovat nuorelle kodin jälkeen tärkein kasvuyhteisö. Nuoren sosiaalista pääomaa
hyvinvoinnin resurssina ei ole juurikaan tutkittu koulukuraattorin näkökulmasta, joten aihe ansaitsee
huomiota. Erityisesti koulukuraattorit sosiaalityön asiantuntijoina tapaavat työssään niitä nuoria, jotka
kokevat sosiaalisen pääoman niukkuutta. Näiden nuorten elämää seuraamalla koulukuraattorit myös
saavat tietoa siitä, mitkä elementit tukevat nuorten hyvinvointia.
Teoreettisessa viitekehyksessä käyn läpi aluksi nuoruutta kehitysvaiheena ja siihen liittyviä kriisejä.
Suomalaisten nuorten huonovointisuutta tarkastellaan kouluterveyskyselyiden tulosten pohjalta.
Lukijan on hyvä ymmärtää nuoruusikää ja sen tuomia haasteita. Tämä tukee ymmärrystä siitä, miksi
nuoren on tärkeää kokea olevansa osa yhteisöä. Toisena viitekehyksenä käsittelen sosiaalista pääomaa
ja hyvinvointia käsitteinä sekä nuoren sosiaalisen pääoman piirteitä. Käsittelen työssäni
oppilashuoltotyön sisältöä ja koulukuraattorin työnkuvaa, jonka kautta tuodaan lukijalle ymmärrystä
kuraattorin roolista kouluyhteisön jäsenenä. Tutkimukseni aineiston keräsin puolistrukturoituna
teemahaastatteluna. Aineisto muodostuu neljän koulukuraattorin haastatteluista, joilla kaikilla heillä
oli kokemusta yläkoulussa työskentelystä. Analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa
sisällönanalyysiä, jonka avulla teemoittelin ja luokittelin aineistoni.
Tutkimuksessani selvisi, että nuorten huonovointisuus on lisääntynyt viime vuosina, mikä heijastuu
vahvasti kouluyhteisöön sekä koulukuraattorin työhön. Kuraattorit kokevat, että he joutuvat
kompensoimaan erikoissairaanhoidossa olevaa ruuhkaa ja tämä luo tietynlaista painetta oman
ammattitaidon riittämättömyyteen. Pahoinvoivat nuoret kärsivät usein sosiaalisen pääoman
niukkuudesta, jonka seurauksena kouluyhteisössä on havaittavissa lisääntyvää polarisoitumista, johon
tulisi reagoida. Haastateltavilla kuraattoreilla oli kaikilla yhteinen näkemys siitä, että yksilökohtaisesta
työstä tulisi yhä enemmän siirtyä yhteisölliseen työhön.
Tutkimustyöni osoitti, että yläkouluilla on mahdollisuus tukea nuoren sosiaalista hyvinvointia, jos asia
koetaan esimiestasolla tärkeäksi. Koulun rakenteilla on iso merkitys nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin
tukemisessa. Kaikki haastateltavat kuraattorit kokivat, että usein opettajilla on liian kiire, jotta he
kykenisivät tukemaan nuoren sosiaalista pääomaa luokkatasolla tai osallistumaan yhteisöllisen työn
toteuttamiseen. Pienikin kohtaamisen hetki opettajan taholta on kuraattoreiden mukaan nuorelle
tärkeä. Haastateltavien kuraattoreiden mukaan nuoret toivovat opettajan olevan oppilaiden kesken
oikeudenmukainen ja kohtelevan heitä tasa-arvoisesti. Nuoret kaipaavat kuulluksi tulemista ja
näkemyksiensä arvostamista. Tutkimukseni mukaan opettajat tarvitsevat lisää koulutusta niin
erityisoppilaiden kohtaamiseen kuin luokkatason yhteisöllisen työn toteuttamiseen. Yhteisöllisen työn
merkitykseen nuorten hyvinvoinnin tukemisessa on havahduttu yhä enemmän yläkouluissa. Sitä
toteutetaan nuoria osallistavasti ja erilaisten koulun sisäisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa.