Koulusegregaation ilmeneminen ja selitysmekanismit Suomessa : Kirjallisuuskatsaus
Ladataan...
353.2 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen koulusegregaation ilmenemistä ja selitysmekanismeja Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat: miten koulusegregaatio ilmenee suomalaisissa kouluissa aiemman tutkimuksen perusteella, ja millaisilla mekanismeilla koulusegregaatiota on suomalaisessa tutkimuksessa selitetty. Teoriaosuudessa käsittelen kaupunkisegregaation ja koulusegregaation yhteyttä, koulusegregaatiota selittäviä mekanismeja kansainvälisessä kirjallisuudessa sekä suomalaisen koulujärjestelmän erityispiirteitä. Tutkielma toteutetaan integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista ja tutkimusraportista. Aineisto on rajattu 2000-luvulla julkaistuihin suomalaista perusopetusta käsitteleviin tutkimuksiin, ja se painottuu pääkaupunkiseudulle.
Tutkielmani keskeinen tulos on, että koulusegregaatio ilmenee Suomessa ennen kaikkea koulujen ja luokkien oppilaspohjien sosioekonomisena ja etnisenä eriytymisenä. Koulun lähialueen väestörakenteella on vaikutusta oppimistuloksiin, mikä tarkoittaa, että lapsen koulumenestys on osin sidoksissa asuinalueeseensa. Merkittävä havainto on myös koulujen sisäinen segregaatio, jossa painotetuille luokille valikoituu keskimäärin enemmän korkeammasta sosioekonomisesta taustasta tulevia oppilaita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ollessa niillä aliedustettuina. Koulusegregaatiota Suomessa selittää kaupunkisegregaatio vanhempien asuinaluevalintoineen sekä kouluvalinta. Tutkielman johtopäätöksenä on, että suomalainen koulujärjestelmä on kansainvälisesti vertailtuna verrattain tasa-arvoinen, mutta koulusegregaatiokehitys tuottaa haasteita erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tulokset viittaavat siihen, että segregaation ehkäiseminen edellyttää toimia asuntopolitiikassa, kouluvalintajärjestelmän sääntelyssä ja koulujen tarvepohjaisessa rahoituksessa.