Yläasteikäisten osallisuuden kokemukset kouluympäristöissä: kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen avulla yläkouluikäisten nuorten kokemuksia osallisuudesta kouluympäristöissä. Aineisto koostuu kahdeksasta vuosina 2016–2025 julkaistuista suomalaisesta tutkimusartikkelista. Aineiston analyysissä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja analyysia ohjasi Lundyn (2007) osallisuuden malli.

Keskeisimpinä tuloksina nousivat opettaja-oppilas-suhteen, vertaissuhteiden, yksinäisyyden, koulun rakenteiden, toimintakulttuurin ja kouluhyvinvoinnin, sekä yksilö- ja perhetason tekijöiden merkitys nuorten kokemaan osallisuuteen. Lundyn malli puolestaan osoittautui merkittäväksi viitekehykseksi, jota hyödyntämällä on mahdollista tunnistaa, sekä arvioida nuorten osallisuuden kokemuksia laaja-alaisesti.

Nuorten kokeman osallisuuden tunteen yhteys oli vahva erityisesti opettaja-oppilas-suhteella, sillä esimerkiksi opettajan osoittama välittäminen, oikeudenmukaisuus ja kiinnostus osoittautui vahvistavan oppilaan kokemusta nähdyksi tulemisesta. Lisäksi vertaissuhteet koettiin merkityksellisiksi ja muilta saama hyväksyntä ja osallisuus luokkayhteisössä tukee nuoren identiteetin rakentumista. Koulujen rakenteet pitävät sisällään sosiaalisia ja kulttuurisia käytänteitä, joita tarkastelemalla on mahdollista paikantaa tekijöitä, jotka vaikuttavat osallisuuden kokemukseen ja esimerkiksi hankaloittavat kouluun kiinnittymistä. Osallisuuden kokemukseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen mahdollistaa lisäksi paitsi jo olemassa oleviin koulunkäynnin haasteisiin puuttumisen, myös vaikeuksien ennaltaehkäisemisen. Osallisuuden vahvistaminen edellyttää kouluilta tietoista ja aktiivista otetta, kuten sensitiivisiä opettajasuhteita, yhteisöllisiä rakenteita sekä kykyä tunnistaa ja purkaa hienovaraisia eriarvoisuuden muotoja.