Myöhään todettu lukivaikeus : Lukivaikeuden toteamisen viivästymisen syitä ja seurauksia
986.18 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2210
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Lukivaikeus, toiselta nimeltään dysleksia, on lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus.
Se on oppimisvaikeuksista yleisin, ja sen on todettu olevan periytyvää.
Lukivaikeuden toteaminen voi joskus viivästyä jopa aikuisuuteen. Sen lisäksi, että
sen on todettu vaikuttavan koulumenestykseen laskevasti, se aiheuttaa useissa
tapauksissa huonoa itsetuntoa ja muita terveyteen ja vapaa-aikaan liittyviä ongelmia.
Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään mahdollisia syitä sille, miksi lukivaikeuden
toteaminen viivästyy joissain tapauksissa peruskoulun jälkeiseen aikaan. Samalla
pyrittiin selvittämään, millaisia seurauksia myöhäisellä lukivaikeuden toteamisella
on yksilön koulunkäyntiin ja muuhun elämään. Näiden selvitysten perusteella
pohdittiin lukivaikeuden toteamisen ajankohdan merkitystä oppilaan elämässä.
Mahdollisia syitä lukidiagnoosin myöhäisyyteen lähdettiin aikaisemman
tutkimuksen perusteella etsimään lukivaikeuden oireista ja koulumenestyksestä.
Lisäksi tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin heidän omaa mielipidettään siitä,
miksi heidän lukivaikeutensa toteaminen viivästyi.
Tutkimus toteutettiin jakamalla Kyselynetin avulla laadittu sähköinen kysely sosiaalisessa
mediassa, muun muassa oppimisvaikeuksia koskevassa Facebookryhmässä.
Tutkimukseen osallistui 109 henkilöä, joista 67:llä lukivaikeus oli todettu
peruskoulun jälkeen ja 42:lla lukivaikeus oli todettu ennen peruskoulun loppumista.
Aineiston analysoinnissa osallistujien vastauksia verrattiin näiden kahden
ryhmän välillä.
Tulosten mukaan tutkimukseen osallistuneista peruskoulun jälkeen lukidiagnoosin
saaneista suuri osa kärsi enemmän lukemisen ja/tai kirjoittamisen hitaudesta
suhteessa muihin lukivaikeuden oireisiin. Heillä englannin kielen tekninen luku- ja
kirjoitustaito oli omaan äidinkieleen suhteutettuna huonompaa kuin toisella ryhmällä.
Tulosten mukaan heidän koulumenestyksensä oli jonkin verran parempaa
kuin toisella ryhmällä, ja heidän tapauksessaan tekniset lukivaikeuden oireet eivät
olleet vaikuttaneet koulumenestykseen, toisin kuin toisella ryhmällä. Osallistujat
itse nostivat esille opettajien puutteellisen osaamisen lukivaikeuden toteamisessa.
Peruskoulun jälkeen lukidiagnoosin saaneista selvä enemmistö oli sitä
mieltä, että heidän lukivaikeutensa todettiin liian myöhään. Tulosten perusteella
tässä tutkimuksessa suositellaan lukidiagnoosin pakollistamista ja aikaistamista
alakouluun.