Vanhemman näkemys lapsensa tunteiden säätelystä ja omasta empatiastaan

Abstract

Lapsen tunteiden säätelyn kehittyminen on prosessi, joka kestää koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Perusta tunteiden säätelylle muodostuu kuitenkin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Turvallinen kiintymyssuhde, vanhemman sensitiivisyys ja responsiivisuus sekä tukeva tunnesosialisaatio on yhdistetty aiemmassa tutkimuksessa lapsen parempaan tunteiden säätelyyn.

Vanhemman empatia lastaan kohtaan on keskeisessä roolissa suotuisan vanhemmuuden kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa empatian on havaittu olevan yhteydessä vanhemman lämpöön, sensitiivisyyteen, responsiivisuuteen, turvalliseen kiintymyssuhteeseen sekä vähäisempään ankaruuteen ja vähäisempään psykologiseen kontrolliin lasta kohtaan. Empatia on yhdistetty myös vanhemman tukevampiin reaktioihin lapsen negatiivisia tunteita kohtaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella lapsen tunteiden säätelyä vanhempien arvioimana sekä vanhempien itsearvioimaa empatiaa. Tutkimuksessa käytettiin kahta valmista mittaristoa, joista toinen arvioi lapsen tunteiden säätelyä (Emotion Regulation Checklist) ja toinen vanhemman empatiaa (Empathy Quotient). Tutkimuksen aineisto (N = 150) kerättiin kyselylomakkeiden avulla yhden kunnan sisältä viidentoista päiväkodin esiopetusryhmien välityksellä esikoululaisten vanhemmilta. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin.

Tässä tutkimuksessa vanhemmat arvioivat esikouluikäisten lastensa tunteiden säätelyn olleen hyvällä tasolla. Tyttöjen ja poikien tunteiden säätelyn tasossa ei havaittu sukupuolten välistä eroa. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat arvioivat omaa empatiaansa keskimääräistä korkeammaksi. Sukupuolieroja äitien ja isien empatiassa ei arvioitu. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että vanhemman empatia voi vaikuttaa suotuisalla tavalla lapsen tunteiden säätelyn tasoon.