Onko toinen mahdollisuus kannattava? Uusintainjektio epäonnistuneen lymfoskintigrafian jälkeen vartijaimusolmuketutkimuksessa
| dc.contributor.author | Hänninen, Leo | |
| dc.contributor.department | fi=Kliininen laitos|en=Department of Clinical Medicine| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Kirurgia|en=Surgery| | |
| dc.date.accessioned | 2026-04-29T22:48:26Z | |
| dc.date.issued | 2026-04-20 | |
| dc.description.abstract | Tausta: Vartijaimusolmukebiopsia (SLNB) on standardimenetelmä kainalon imusolmukkeiden levinneisyyden arvioinnissa rintasyövässä. Imusolmukkeiden tunnistamisen varmistamiseksi käytetään usein lymfoskintigrafiaa (LS). LS:n epäonnistuminen on kuitenkin kliininen haaste. Toisen jäljitys-injektion on osoitettu parantavan SLNB:n onnistumista, mutta sen yhteyttä kirurgisiin lopputuloksiin on tutkittu puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin toisen isotooppi-injektion vaikutusta SLNB:n tuloksiin. Menetelmät: Tämä retrospektiivinen tutkimus sisälsi 2466 potilasta, joille tehtiin LS peritumoraalisella radiotracer-injektiolla vuosina 2010–2022. Toinen jäljitys-injektio annettiin, mikäli ensimmäinen LS epäonnistui. Ensimmäisen LS:n epäonnistumiseen liittyviä tekijöitä analysoitiin yksi- ja monimuuttujamenetelmillä. Propensiteettipistevertailu (3:1) suoritettiin vertailemaan potilaita, joilla LS onnistui tai epäonnistui. SLNB:n tuloksia arvioitiin. Tulokset: Ensimmäinen LS epäonnistui 397 potilaalla (16,1 %). Monimuuttuja-analyysissä epäonnistumiseen liittyivät korkeampi ikä, suurempi BMI, kasvaimen sijainti ja multifokaalisuus. Ylämediaalisessa kvadrantissa sijaitsevat kasvaimet olivat yliedustettuina epäonnistuneissa LS-tapauksissa, kun taas sentraaliset kasvaimet olivat aliedustettuina. SLNB onnistui yhtä hyvin sekä onnistuneen että epäonnistuneen LS:n jälkeen. Epäonnistuneen LS:n potilailla vartijaimusolmukkeet olivat useammin metastaasivapaita. Johtopäätökset: Toinen injektio epäonnistuneen LS:n jälkeen johtaa vartijaimusolmukkeiden löytymiseen yhtä usein kuin onnistuneen ensimmäisen injektion jälkeen, mutta näissä imusolmukkeissa esiintyy metastaaseja merkittävästi harvemmin. | |
| dc.format.extent | 14 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/60157 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2026042433918 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.subject | Vartijaimusolmukebiopsia | |
| dc.subject | lymfoskintigrafia | |
| dc.subject | rintasyöpä | |
| dc.subject | visualisoitumattomuus | |
| dc.subject | radiotracer-injektio | |
| dc.subject | subareolaarinen | |
| dc.subject | aksillaariset metastaasit | |
| dc.title | Onko toinen mahdollisuus kannattava? Uusintainjektio epäonnistuneen lymfoskintigrafian jälkeen vartijaimusolmuketutkimuksessa | |
| dc.type.ontasot | fi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1