Aivovammapotilaiden kognitiivisten toimintojen kuntouttaminen videopelien avulla

dc.contributorPsykologian ja logopedian laitos, Psykologia-
dc.contributor.authorKirjonen, Markus
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|
dc.date.accessioned2017-03-13T13:58:00Z
dc.date.available2017-03-13T13:58:00Z
dc.date.issued2017-03-13
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin videopelien vaikutuksia aivovammapotilaiden kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimukseen suoritti yhteensä 74 koehenkilöä, jotka täyttivät sisäänottokriteerit: 18–65-vuoden ikä, ICD-10 määritelmän mukainen aivovamma, suomenkielentaito, televisio ja tietokone internet-yhteydellä käytettävissä, ei aktiivista videopelaajataustaa eikä aktiivista kognitiivista tai neuropsykologista kuntoutusta tai toimintaterapiaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tutkimuksessa oli koeryhmä (n=27), sekä aktiivinen (n=23) ja passiivinen (n=24) kontrolliryhmä. Interventiovaihe kesti kaksi kuukautta ja sen aikana koeryhmän koehenkilöt pelasivat Playstation 3 -konsolilla, aktiivinen kontrolliryhmä pelasi CogniFit Brain Training -peliä ja passiivinen kontrolliryhmä ei pelannut mitään peliä. Koehenkilöt testattiin neuropsykologisilla mittareilla ennen interventiovaihetta, interventiovaiheen jälkeen ja kolme kuukautta intervention jälkeen. Tutkimuksen neuropsykologisina mittareina käytettiin Simon Taskia, The Trail Making Testiä, The Paced Auditory Serial Addition Testiä, WAIS-IV:n merkintunnistus, merkkikoe, numerosarjat ja visuaalinen etsintä osatehtäviä, sekä arjen sujuvuutta mittaavaa BRIEF-A -kyselyä. Tutkimuksessa käytetyt neuropsykologiset testit mittasivat tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta, visuaalista havaitsemista, visuaalista ja auditiivista prosessointinopeutta sekä työmuistia. Tutkimuksessa havaittiin mittauskerran päävaikutus kaikilla käytetyistä neuropsykologisista mittareista, paitsi BRIEF-A -kyselyllä, eli tehtävistä suoriutuminen parani mittauskertojen välillä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu suoriutumisen paranemisen ja ryhmän välistä yhdysvaikutusta eli suoriutumisen paranemisessa ei ollut eroja eri ryhmien välillä. Tulokseen on mahdollisesti vaikuttanut se, että vain 6 koeryhmän osallistujaa ja 4 aktiivisen kontrolliryhmän osallistujaa pelasi ohjeistetun määrän. Näitä osallistujia tarkasteltiin erikseen, mutta tulokset eivät antaneet viitteitä siitä, että kumpikaan interventioista olisi vaikuttanut kognitiiviseen suorituskykyyn. Saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että videopelien pelaaminen ei paranna aivovammapotilaiden kognitiivisia toimintoja. Toisaalta niistä ei näytä olevan potilaille haittaakaan.-
dc.description.notificationsiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid149947
dc.identifier.oldhandle10024/133827
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/7076
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto|en=University of Turku|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/133827
dc.titleAivovammapotilaiden kognitiivisten toimintojen kuntouttaminen videopelien avulla-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot