Lääkärilarppi – uudenlainen oppimisympäristö neurologisen statuksen ja tasodiagnostiikan kertaamiseen

Abstract

Tässä syventävien opintojen opinnäytetyössä luotiin neurologisen statuksen ja tasodiagnostiikan kertaamiseen tarkoitettu harjoitus Lääkärilarppi-oppimisympäristöön. Harjoitus on rakennettu Lääkärilarpin Moodle-alueelle, ja se sisältää ohjeet ja opetusvideot neurologisen kliinisen tutkimuksen harjoitteluun sekä kliinis-teoreettisia case-tehtäviä, jotka kertaavat neurologisen statuksen löydöksiä ja neurologista tasodiagnostiikkaa. Harjoitus on suunnattu prekliinisen vaiheen opiskelijoille, joille on jo opetettu neurologisen statuksen suorittaminen. Opiskelijat suorittavat harjoituksen omatoimisesti 2—4 henkilön pienryhmässä opetustilassa, joka mukailee vastaanottohuonetta ja jossa on kaikki tarvittavat välineet neurologisen statuksen suorittamiseen sekä tietokone ohjeiden seuraamista ja case-tehtävien ratkomista varten. Harjoituksessa opiskelijat vuorottelevat lääkärin ja potilaan roolissa siten, että kaikki opiskelijat pääsevät toimimaan lääkärinä. Harjoituksen päätteeksi opiskelijat ratkovat yhdessä case-tehtävät. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia opiskelijoiden kokemusta harjoituksesta ja verrata sitä muihin ryhmämuotoisiin ja ongelmalähtöisiin opetusmuotoihin. Hypoteesina oli, että Lääkärilarpin mahdollistama neurologian kliinisten taitojen ja teorian samanaikainen opiskelu on tehokkaampaa kuin taitojen opiskeleminen erikseen. Harjoitus on toteutettu yhteistyössä LL Samuli Laaksosen kanssa. Toteutimme yhdessä harjoituksen suunnittelun ja materiaalien valmistelun sekä harjoituksen pilotoinnin lääketieteen opiskelijoilla. Materiaalien valmisteluvaiheessa Samuli Laaksosella oli päävastuu neurologisen statuksen ohjeistusten valmistelussa ja minulla kliinis-teoreettisten case-tehtävien valmistelussa. Kuvasimme ohjeistuksiin yhdessä myös opetusvideot statustutkimusten oikeaoppisesta suorittamisesta. Opiskelijoilta kerättiin pilotoinnista palaute. Käsittelemme omissa tutkielmissamme pilotoinnista kerättyä palautetta omien tutkimuskysymystemme kautta. Harjoituksen suunnittelu ja materiaalien valmistelu aloitettiin keväällä 2020. Harjoitus pilotoitiin 2.—4. vuosikurssin lääketieteen opiskelijoilla syksyllä 2021. Kutsu pilotointiin lähetettiin 2.—4. vuosikurssin opiskelijoille sähköpostitse ja pilotointiin osallistui yhteensä kahdeksan ryhmää. Palaute kerättiin ennen harjoitusta täytettävällä alkukyselyllä ja harjoituksen jälkeen täytettävällä loppukyselyllä. Osa alku- ja loppukyselyn kysymyksistä oli samoja, jolloin tuloksista pystyttiin arvioimaan harjoituksen vaikutusta. Harjoitus sai opiskelijoilta hyvää palautetta. Alku- ja loppukyselyn yhteisissä kysymyksissä, joissa kartoitettiin opiskelijoiden kokemusta neurologisen statuksen osaamisesta ja statuksen koetusta haastavuudesta, tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla. Myös kysymyksissä, joissa arvioitiin harjoitusta konseptina, harjoituksen materiaaleja sekä oppimiskokemusta, opiskelijat antoivat hyvät arvosanat. Erityisesti hyvänä pidettiin sitä, että harjoituksessa pääsee rauhallisessa ympäristössä kertaamaan käytännön taitoja. Lisäksi pidettiin selkeistä ohjeistuksista, ohjeistusten ohessa olevista opetusvideoista sekä lopun case-tehtävistä. Opiskelijoiden vastauksissa vahvistettiin myös tutkielman hypoteesi, sillä opiskelijat kokivat kliinisten taitojen ja teoriatiedon samanaikaisen harjoittelun oppimista tehostavaksi. Harjoitus sai pilotoinnissa kaiken kaikkiaan hyvän vastaanoton, ja se on sittemmin otettu osaksi neurologian opetuksen vapaaehtoista harjoittelua.